//Olli❤️Aleksi//-en jätä sua koskaan

200 17 0
                                    

olli:
🤍"sä haluat pois, sä haluat pakoon, Mä tajuun mut en tahdo ymmärtää, Sä haluat pois, kun et pystykkään kaikkeen mitä piti yrittää" 🤍

  Soi auton radiosta ja silittelen Aleksin reittä samalla, kun ajan autoa. Tuo keskittyi yllättävän paljon musiikkiin.
"heih Aleksi?", kysyin ja tuo ei vastannut mitään.
"heih rakas? huhuu?", huhuilen ihmeissäni ja tuo kääntää päänsä minua kohti.
"häh?", tuo havahtuu.
"kaikki hyvin?", kysyn. Tuo vain nyökkää ja jatkaa biisin kuuntelua tarkasti. Päätän hiljetä ja annan tuon rauhassa kuunnella biisin loppuun. Ajan kerrostalomme parkkipaikalle ja parkkeeraan autoni.
    Pian näen Aleksin painavan kasvonsa käsiinsä ja alkavan nyyhkyttään.
"heiiih-",aloitan ja alan silittelemään tuon Tummahiuksisen kihlattuni hiuspehkoa. Hän vain nyyhkyttää ja yrittää saada sanoja suustaan huonoin tuloksin.
"shhh, hengittele ei tarviih sanoo mitään", sanon ja silittelen Aleksia. Tuo nyökkää ja päätän nousta autosta. Haen Aleksin omalta puoleltaan syliini, ja alan kantamaan huoneistoomme tuota itkevää enkeliä.
    Pääsen kämppäämme vihoin portaiden kapuamisen jälkeen. Riisun ulkovaatteemme ja menen suoraa Aleksi sylissäni sohvalle. Otan hyvän asennon itselleni ja levitän peiton hennosti Aleksin päälle. Upotan käteni yhä uudelleen ja uudelleen tuon hiuksiin ja sivelen niitä mahdollisimman rauhoittavasti.
"ollih älä jätä mua koskaanh-",tuo tuhahtaan yhtäkkiä.                                                                       " rakass, en tietenkään. Mistä sulle toi tuli mieleen?", kysyn hiukan hämilläni.                    "se biisi", tummahiuksinen enkelini mutisee painaen kasvojaan yhä enemmän olkapäähäni kiinni.                                                                  "rakas mä en jätä sua koskaan" , sanon mahdollisimman rauhallisesti ja jatkan tuon hiuksien haromista. Hän vaivautuu vain nyökkäämään ja painaa kasvojaan vielä enemmän olkapäähäni kiinni, mikä tuskin on edes mahdollista.

  Aleksi:             
Suustani ei enää irtoa yhtäkään järkevää saatika kokonaista lausetta. En ymmärrä miten yksi laulu voi upota niin vahvasti tunteisiini. Ehkä mä hiukan ylireagoin, mutta en vain kestä ajatusta maailmasta ja mun elämästä ilman Ollia. Eihän tuo kihlattuni olisi rinnaltani mihinkään lähtemässä, mutta ajatus vain sattui ja otti liian suuren vallan.

"kaikki hyvin rakas?", Olli kysyy hetken päästä kun alan hiljalleen nostamaan päätäni tuon olkapäästä.                                                                "Onh joo, anteeksi kun tein tästä taas näin ison show:n", sanon hiukan nolona.                  "Etkä tehnyt ja kyllä mä ymmärrän, mutta kaikesta huolimatta mä rakastan sua, sun kaikin ihanen piirteiden ja herkkyyden kera" , kiharapäinen kihlattuni sanoo, ja se saa minut hymyilemään. Yhdistän lopulta huulemme ja suutelen noita pehmeitä huulia tovin, ja tajuan kuinka turhaa taas murehdin yhden laulun takia.
<3 Onneksi minulla on Olli.


(A/n: moikkuuu ja sori, kun en oo YLLÄTYS hetkeen kirjotellu, Ehkä mä koitan ny skarpata!! Muistakaa painaa tähtee. Ps...anteeks tän luvun tekeminen alko tuntuu jotenkin aivan turhalta, kun ei tässä ollu mitään ideaa, mutta mää koitan parantaa ens lukuun😭😭.)

//Life is a bitch// -One shots Blind ChannelDonde viven las historias. Descúbrelo ahora