Mieliala
Joskus kirosana
Valuu verivana
Hitaana alas
Kun katson taakse
Nään saman mitä eessä
Kun katson eteen
Nään viivan katoavan veessä
Sekavia kasoja
Unelmien paloja
Pelkoo ja toivoo
Pimeydessä valoja
Elämä vakavaa
Hautaudun ongelmiin
Ne vetävät mukanaan
Miten turruttaa voikaan niin
Vaikka voisi olla hyvin
Voisi olla toisin
Mut pelkkää paskaa ympärillä
Kansa maailman iloisin
YOU ARE READING
Runoja
PoetryJoskus on pakottava tarve kirjoittaa. Ilman sääntöjä, ilman lupausta ajatusten kelvollisuudesta.
