Pimeyttä kohden

Luku 5

Kelly ei halunnut jäädä enää Kolmeen luudanvarteen. Hän raahasi Donnan kädestä pitäen ovesta ulos. Donna yritti pysyä Kellyn vauhdissa, mutta horjui portaat alas. Edellisenä yönä oli satanut ja Donna kasteli kenkänsä lätäkköön. Linda seurasi näytöstä suu hämmästyneesti raollaan. Lorin kasvot olivat jääneet siihen tympääntyneeseen ilmeeseen, joka niille oli noussut jo silloin, kun Donna oli suostutellut hänet istumaan Remuksen ja Peterin pöytään.

"Haluaisitko selittää?" Kelly sanoi äänellä, joka sai kysymyksen kuulostamaan käskyltä. Donna vetäytyi puolustuskannalle. "Mehän vain juttelimme Remuksen, Peterin, Siriuksen ja Jamesin kanssa."

"Tarkoitat varmaan, että sinä juttelit", Lori huomautti. Kelly huitaisi tämän hiljaiseksi. "Mistä lähtien sinä olet ollut ystäviä Remus Lupinin tai kenenkään siihen porukkaan kuuluvan kanssa?" Kelly jatkoi tivaamistaan.

"Ensimmäiseltä yrttitiedon tunnilta lähtien", Donna vastasi. "Meitä on pariton määrä, joten minä olen Peterin ja Remusin ryhmän kolmas jäsen. Peter ja Remus ovat mukavia!" Viimeiset sanat Donna melkein huusi. Miksi Kelly, joka monesti itse viihtyi niiden kaikkien suositumpien noitien porukoissa, ei ollut iloinen Donnan saadessa uusia ystäviä. Kelly oli jo tiuskaisemassa Donnalle jotain varmasti ikävää, mutta koko ajan hiljaa sananvaihtoa vierestä seurannut Linda ehti väliin.

"Meistä on mukavaa, että olet tutustunut Remusiin ja Peteriin. Olisimme vain toivoneet, että olisit kertonut meillekin uusista ystävistä, vai mitä, Kelly ja Lori?" Linda sanoi ja loi siskoonsa tuiman katseen. Kelly käänsi katseensa pois. Lori nyökkäsi jäykästi, mutta ei saanut puserrettua kasvoilleen edes pientä tekohymyä.

Kelly lähti kävelemään kohti linnaa, ja Lori seurasi hänen kannoillaan. Linda tarttui Donnaa käsikynkästä, ja yhdessä he suuntasivat Kellyn ja Lorin perään. Aikaisempi mukava tunnelma oli tiessään, samoin kuin mahdollisuus viettää aikaa Peterin ja Remuksen kanssa. Linda yritti piristää Loria juttelemalla niitä näitä, mutta tämä oli vaipunut synkkiin mietteisiin.

"Oletko viettänyt ennenkin aikaa Remuksen ja hänen ystäviensä kanssa tuntien ulkopuolella?" Linda kysyi ja sai Donnan havahtumaan ajatuksistaan. Kelly ja Lori kävelivät kuuloetäisyyden ulkopuolella.

"Me ollaan vain juteltu Remuksen ja Peterin kanssa tunneilla. En ole varmaan koskaan ennen edes puhunut Siriukselle ja Jamesille", Donna sanoi. Oli yllättävää, kuinka Linda oli kiinnostunut Peteristä ja Remuksesta. Donna oli ajatellut kaikkien vain lakaisevan asian siististi maton alle ja kieltäytyvän puhumasta siitä. Linda tosin vaikutti olevan vilpittömästi kiinnostunut ainakin silmissä lymyilevän hymyn perusteella.

Donna rentoutui ja kertoi, kuinka hän oli tarjoutunut ensimmäisellä tunnilla Peterin pariksi Remuksen ollessa kipeänä ja kuinka kolmikosta oli syksyn aikana tullut tiivis ryhmä, joka sai Versolta usein kehuja. "En ole ikinä saanut miltään oppitunnilta yhtä paljon tupapisteitä kuin kasvitiedosta", Donna ei malttanut olla ylpeilemättä. Yleensä tupapisteet ja kehut oli varattu Kellylle ja muille korpinkynsille. Donna loisti harvoin missään.

"Kuulostaa ihanalta", Linda sanoi ja Donna tiesi, että tämä oli oikeasti hyvillään hänen puolestaan. Linda oli rehellisin ihminen, jonka Donna tunsi, eikä tämä teeskentelisi kannustavaa, ellei olisi tosissaan. Vaikka Kelly ja Donna olivat olleet parhaita ystäviä ensimmäisen luokan ensimmäisistä viikoista lähtien, Donna tuli toisinaan parhaiten toimeen Lindan kanssa, samoin kuin Kelly Lorin. Donna ja Linda olivat molemmat luonteeltaan luovia ja empaattisia, mikä saattoi ärsyttää Kellyä ja Loria, jotka olivat käytännöllisiä ja kunnianhimoisia. Välillä myös Donna ja Linda hermostuivat ystäviensä hillittyyn asenteeseen. Aina vastakohdat eivät täydentäneet toisiaan.

---

Donnan ja hänen ystävänsä lähdettyä pöytään laskeutui hetkeksi hiljaisuus. Sitten James ja Sirius alkoivat taas puhua jostain yhdentekevästä. Remus ja Sirius katsoivat toisiaan. "Minusta tuntuu, etteivät Donnan ystävät taida pitää meistä", Remus sanoi.