Aleksi POV
Kuuntelin sateen ropinaa ikkunaa vasten. Olin todella mennyt mokaamaan taas. Olli oli pyytänyt minulta ainoastaan yhtä asiaa. Vain yhtä. Tule ajoissa tänään kotiin. Enkä pystynyt edes siitä pitämään kiinni.
Minulla oli taas mennyt studiolla ylitöiksi ilman, että olin edes huomannut. Kun olin vihdoin saanut kaiken tehtyä ja suljettua koneeni huomasin ne lukuisat viestit, mitä Olli oli yrittänyt lähettää minulle. Olin myöhässä. Enkä vain vähän vaan 3 tuntia. Olin luvannut Ollille, että tänään minulla ei menisi ylitöiksi ja, että olisin aikaisin kotona. Se lupaus näytti kuitenkin olevan vaikeampi pitää kuin olin ajatellutkaan.
Päästyäni vihdoin kotiin Olli odotti minua olohuoneen sohvalla, viinilasi kädessään ja puoliksi juotu viinipullo sohvapöydällä. Vein eväs rasiani keittiöön ja sitten näin sen. Olli oli tehnyt meille romanttisen kynttiläillallisen. Paahdettua kanaa ja nauhapastaa. Lemppariani. Nyt ruoka oli kuitenkin jo kylmää ja kynttilä oli palanut loppuun.
''Mä halusin yllättää sut'', Olli sanoi ja hoiperteli keittiöön. ''Mut sä et koskaan tullut kotiin''. Tuo sanoi vielä ennen kuin hän lähti eteistä kohti ja ainut mitä lopulta kuulin oli kun ulko-ovi meni kiinni. Muistan juosseeni rappukäytävään, mutta Ollista ei näkynyt enää jälkeäkään. Hän oli todella lähtenyt ja jättänyt minut tänne.
Tuijotin kattoa yläpuolellani ja tunsin jo kuinka kyyneleet alkoivat kerääntyä silmiini. Ne uhkasivat valua poskilleni estelyistäni huolimatta. Miksi minä itken? Itsepähän olin taas tämänkin itselleni aiheuttanut. Puhelimeni värähti viestin merkiksi. Ehkä se oli Ollilta.
Avasin puhelimeni näytön ainoastaan nähdäkseni, että viesti oli Nikolta. Avasin sen, mutta en jaksanut lukea sitä loppuun asti, sillä Niko vain halusi ilmoittaa, että huomiset treenit alkaisivat aikaisemmin ja jotakin uuden biisin miksauksesta. Juuri nyt en jaksanut välittää oikein mistään bändijutuista. Halusin vain päästä takaisin Ollin lähelle. Minulla oli ikävä tuon lämmintä halia ja vahvoja käsivarsia ympärilläni. Lopulta nukahdin sateen ropinaan. Myrsky tosiaan taitaa välillä rauhoittaakin.
Kauaa en kuitenkaan ehtinyt nukkumaan, kun kuulin makuuhuoneen oven käyvän. Ensin luulin sen olevan vain Rilla, joka tulisi ilmoittamaan haluavansa ulos, mutta sitten huomasin valojen menevän päälle. Käännyin katsomaan kuka oli tullut huoneeseen.
Ovella seisoi Olli litimärät vaatteet päällään. Hänen kiharansa roikkuivat vettävaluvina hänen harteillaan. Vaikka Ollin kasvot olivat sateesta kosteat, pystyin helposti erottamaan kyynelvanat tuon poskilta. Hän oli selvästi itkenyt. Tiesin, että se oli minun aiheuttamaani. Miksi olinkaan taas ollut niin itsekäs. Olin taas vain ajatellut itseäni ja bändiä, mutta olin samalla unohtanut sen tärkeimmän. Olin unohtanut Ollin. Rakkaan Ollini.
Hyppäsin sängyltä ylös ja juoksin halaamaan miestä oviaukossa. En välittänyt vaikka hänen märät vaatteet kastelivat omani. En välittänyt myöskään siitä, että aina niin lämmin Olli oli nyt sateen kylmäämä. Minä lämmittäisin hänet kyllä.
Meni hetken aikaa ennen kuin Olli halasi minua takaisin. Hänen vahvat käsivartensa kiertyivät ympärilleni ja puristivat minua hellästi kiinni itseensä. Painoin kasvoni Ollin olkapäälle ja vedin tuon tuoksua sieraimiini. Minulla oli ikävä tätä. Minulla oli ikävä Ollia.
''Anna anteeks'', kuiskasin itkuisena Ollin korvaan ja puristin tuota vain kovempaa. ''Anna anteeks''. Ääneni murtui lopulta täysin ja annoin itseni vain itkeä Ollin olkapäätä vasten samalla kun tuon kädet silittivät selkääni.
''Ei oo mitään hätää'', Olli rauhoitteli edelleen silitellen selkääni. Hänen halinsa oli niin turvallinen. Voisin jäädä tähän ikuisiksi ajoiksi. ''Mä annan sulle anteeks'', Olli kuiskasi ja irrottautui halista niin, että pystyi nyt katsomaan minua silmiin.
Hän siirsi kämmenensä poskelleni ja pyyhki peukalollaan kyyneliäni pois. Olli otti leuastani hellästi kiinni ja veti minut nopeaan suudelmaan. Hänen huulensa olivat kylmät, mutta pehmeät.
''Mä oon pahoillani, että pilasin meidän illan'', sanoin, kun jälleen yksi kyynel karkasi poskelleni. ''Mä lupaan korvata tän sulle jotenkin''.
''Ei sun tarvii. Me ehditään kyllä pitämään romanttisia illallisia myöhemminkin'', Olli kuiskasi. ''Mutta nyt mä haluan käydä suihkussa'', tuo sanoi pienesti naurahtaen. Naurahdin myös itsekin pienesti ja päästin mieheni menemään lämpimään suihkuun.
Vaihdoin Ollin kastelemat yövaatteeni kuiviin ja kipusin takaisin sängylle makaamaan ja odottamaan Ollia. En minä kauaa joutunut odottamaan sillä pian tunsin jo vahvat ja tällä kertaa lämpimät kädet ympärilläni. Olli suukotti niskaani hellästi.
''Anteeks et oon tälläne unohtelija'', kuiskasin pienesti. Tunsin Ollin hymähtävän takanani.
''Siks kai mä oon sun'', Olli hyräili ja sai minut naurahtamaan. ''Sä unohtelet nii mä muistan sit sun puolesta. Ens kerralla mä muistutan sua tuleen aikasemmin nii säästytään riidoilta''.
''Kuulostaa hyvältä. Hyvää yötä rakas'', sanoin samalla kun ristin minun ja Ollin kädet yhteen.
''Hyvää yötä rakkahin'', Olli sanoi vielä unisena. Pian kuulin jo tuon tuhisevan takanani.
Juuri nyt kaikki oli hyvin.
-----
Hei kaikki! Tässä teille tämmöne pieni hömppä shotti. Mulla oli tylsää ja tää vaan jostain putkahti mun mieleen. Toivottavasti tykkäsitte vaikka tää olikin vaan tälläne lyhyt :)
YOU ARE READING
Jiko & Oleksi (One-Shots)
FanfictionNo siis. Mulla on nii paljo ideoita mitä en saa sisäistettyä mun meneillä olevaan tarinaan, niin päätin nyt sit väsätä tälläsen one-shot kirjan. Katotaa mitä tästä tulee. Homman ideahan oli mulla se, että joka ns. tarina perustuu johonkin biisiin. T...