Tunteet sanoiksi

Masennus kädestä pitäen

Masennus
Se on kuin eläisi kehossa
Joka haluaa kuolla.

Aivan kuin pään sisällä olisi kaksi eri ääntä
Toinen latoo toivoa,
mutta toinen musertaa sen lopulta alleen.

Vain yksi huono päivä muuttuu viikoiksi, kuukausiksi, vuosiksi
Se vain muokkautuu sisuskaluihisi niin, että sitä on mahdotona vetää ulos

Se lymyilee mielen sopukoissa
Paineena rintakehässä
Velloen vatsassa
Kipuna sydämmessä

Naurat
Itket

Sitä ei uskalla enään
suunnitella tulevaisuutta
Ei uskalla haaveilla jo sovitusta tapaamisesta
Naurusta

Koska mikään ei ikinä mene niin kuin toivoisi.
Lopulta murskaat itse itsesi haaveillasi

Masennus tekee ihmisestä haamun.
Varjon entisestä itsestään.

Avun hakeminen on lähes mahdotonta
"Onko kaikki vain omaa kuvitelmaa?"

Lähetät viestin
Poistat sen

Puolikas itsestä haluaa apua
Toinen ei halua diagnoosia
Ei halua tulla leimatuksi sillä pelkää sen sitovan loppuiäksi

Pelkää läheisten reaktioita.

Inhoaa vanhempien huolta.

Kaikki on aivan perseestä mutta silti pää takoo yhä järkeä.