pitele minua pehmeästi
hyväile hiljaa
kuten kedon kukkaa
perhosta
lumihiutaletta
kuin saattaisin kadota käsistäsi
hetkenä minä hyvänsä
en ole tottunut tähän
ethän tunne tarvetta
omistaa
puristaa sitoa kiinni pitää paikoillaan
sillä juoksemisessa olen hyvä
ja juoksen sinultakin karkuun
jos kätesi ovat kovat
mutta tällä kertaa tahtoisin jäädä
joten istu vain siinä
ja pehmeästi pitele minua
anna minun syliisi nukahtaa
syliisi
höyhenenpehmeään
~Hei ihanat : ) Pitkä aika on taas mennyt ilman että oon julkassut mitään, mutta kirjotuksia on silti syntynyt, taidan tässä alkaa ripotella niitä tänne. Toivottavasti tykkäsitte<3
YOU ARE READING
Valonsäteitä ovenraosta
Short StoryRunoja , kertomuksia, tarinoita, tunteita. Raapustuksia laidasta laitaan. Sanoja kivusta ja kauneudesta, ja kaikesta siltä väliltä. Sanoja joita on harkittu, unohdettu ja jätetty sanomatta, ja niitä jotka huudetaan ääneen sitä enempää miettimättä...
