On kulunut kaksiviikkoa kun jouduin sairaalan.
Nyt olen koulukuntoinen. Olen peloissaan pelkään että kuolen ahdistaa.
Mietin että oliko minun kaverini
murhaaja se musta hahmo?
Jos oli niin näytän sille missä on maa ja missä taivas!! TURKANEN! sanon minä!
Istuin koulupöydän ääreen tekemään läksyjä yhtäkkiä valo tulee suoraan silmiini kuulen kuisketta ovien narinaa.
Huusin:
- apua! Apua!!
Menin olohuoneeseen kaikki oli mustaa sohva oli poissa äiti oli poissa kaikki oli poissa.
Äitini tuli takaa ja
Kysyi:
- Mikä on?
Huusin:
-äiti!!!
Äitini ihmetteli.
Kello oli jo 12 toista.
Aika meni tosi nopeaa oli kohta jo ilta. Äitini haki lehden jä hän
lukisitä yhtäkkiä Äitini huutaa:
-Ronja Ronja!!! Tule äkkiä!
Tulin juosten huoneestani.
Kysyin:
- no?
Äitini luki lehdestä ilmoituksen:
"14 vuotias tyttö löytyi kuolleena"
Silloin tiesin että se oli paras kaverini.
Silloin puhelinsoi. Äitini vastasisi se oli parhaan kaverini täti hän pyysi meidät hautajaisiin jotka pidetään 24.7 kello: 13.
Äitini kysyi:
- Haluatko mennä?
Vastasin:
- Haluan.
Mietin mielessäni "miten kaverinikuoli?"
Aika outoa Että kaverini äiti ei soittanut meille?
Keskiviikko kello 9.30
Heräsin aamulla minulla oli myähä sempi aamu Menin syömään ihmettelin että oli niin hiljaista ainoastaan kellonviisarit tikitti.
Äitini oli töissä joten tein itse aamupalan. otin jääkaapista jugurttia.
Lähdin kouluun pelotti sillä en ole ollut pitkään aikaan koulussa tapahtuman jälkeen.
Kaikki ottivat minut hyvin vastaan myös opettaja.
Pääsin koulusta kävelin samaa reittiä kuin aina ennenkin huomasin saman mustan hahmon seisovan puukko kädessä lähdin juoksemaan pakoon.
Olin vihdoin kotona.
Äitini oli tullut töistä ja laittoi ruokaa olikin hirvee nälkä.
