2.

5 1 0
                                    

Valtterin näkökulma

Hetken siinä studion mustalla nahkaisella sohvalla istuttuani Niklas istuu vierelleni.
N: maistuisko sulle Valtteri joku limppari? Kuulen tuon kysyvän minulta ystävällisesti ja rauhallisella äänen sävyllä, hetken mietin, että miten hän voi olla noin kärsivällinen mun kanssa vaikken oo mikään helpoin kaveri...
V: ihan sama vaikka. Vastaan.
Niklas lähtee keittiöön hakemaan minulle limpparia ja katselen silläaikaa kun Aatu eli bändin nuorin säätää jotain tietokoneellaan. Kerkeän jo mennä taas omiin ajatuksiini todella lyhyessä ajassa kunnes havahdun taas tämän maan päälle kun Niklas tuo limpparini ja ojentaa sen minulle.
V: kiitti. Kiitän ja avaan tölkin.
Jn: pitäskö meijän muuten jatkaa tota biisii, kun se kerta on kesken? Joonatan kysyy.
A: joo pitäis. Aatu toteaa koneensa ääreltä. Hetken kuluttua bändin kaksi laulajaa menevät vuorotellen äänitys koppiin äänittämään biisin kohtia.

--skipataan siihen kun on kulunut 1h-

Olen suorastaan vain pyörinyt sohvalla ja katsellut kun he tekevät biisiä ja alan jo melkein menettämään malttini tässä touhussa.. En jaksaisi enää olla täällä neljänseinän sisällä tylsistymässä enää kauaa.
O: eiks oo nyt vielä mun basso line ja sit homma purkis? Oskar kysyy.
A: joo on. Aatu vastaa ja Oskar menee äänittämään oman kohtansa.

   Jokusen minutin kuluttua Oskar astelee pois äänityskopista
O: ai saakeli tuli haava sormee ku toi yks kohta meni vähä lujaa. Tuo valittaa samalla naurahtaen ja katsoo Aatua. Aatu vilkaisi Oskarin sormea ja haki sitten laastarin jostain kaapista ja asetti sen Oskarin sormeen varovasti.

    Minä tunnen kuinka pääni melkeen räjähtää kohta ja odotan hyvää hetkeä paeta täältä pois. Kun se hetki koettaa niin hiivin todella huomaamattomasti kaikkien heidän ohi, nappaan reppuni ja suljen studion oven kiinni niin hiljaa, ettei siitä kuulu pientäkään ääntä. Ja minä juoksen niin kovin kun jaloistani lähtee kohti lähimmäistä metsää...
            Tommin näkökulma
   O: kiitos Aatu. Kiittää tuota punastuen hieman.
A: olehyvä. Vastaa Aatu hymyillen.
Oskar sen jälkeen asettaa bassonsa maahan ja pörröttää Aatun hiuksia söpösti.
Js: hei Tommi, missä sun veli on?
Jose kysyy minulta. Sydämeni jättää yhden lyönnin välistä kun kuulen kysymyksen
T: mitä? Sehän on to- voi vi**u nyt jo?!? Sanon samalla kun käännyn nopeasti katsomaan sohvaa kohti jossa Valtteri istui hetki sitten, mutta en näe Valtteria missään...
O: meniköhän se vessaan? Oskar kysyy.
A: ei se voinu ku mä hain nää laastarit vessan vierestä ni oisin hyvinki huomannu jos se ois menny sinne. Aatu muistelee.
N: mut kuuliks kukaan ulko-oven käyvän? Niklas kysyy ihmeissään.
Js: me oltiin niin keskittyneitä tähä, etten ihmettele vaikka ei oltais kuultukkaan. Jose toteaa.
N: voi hemmetti.. Niklas suuntaa eteiseen laittamaan kiireellisesti kenkiä jalkaansa.
T: mä tuun kans. Ilmoitan muille ja menen Niklaksen perässä pukemaan kenkiä jalkaan.
N: joo.  Niklas kuittaa minulle.
Jn: mä, Aatu ja Oskar jäädään studiolle, että jos se tuleeki ite takas tänne. Joonatan ilmoittaa vielä juuri ennen kun kerkeän Niklaksen perässä sulkea studion oven.
Js: okei mäki lähen ettii. Jose tulee perässämme.
O: okei joo. Oskar kuittaa nopeasti.

             Niklaksen näkökulma

N: missä se yleensä liikkuu? Vai käykö se Helsingissä koskaan? Kysyn Tommilta.
T: Ei se mun tietääkseni tääl oikee käy kai.. Tommi vastaa kysymykseeni.
N: okei, entä millasissa paikoissa se yleensä pyörii? Tiedustelen yhä jotta saisin parempia mahdollisuuksia löytää Valtterin.
T: en mä tiiä.. Tommi vastaa taas hyvin stressaantuneena.
N: pitäskö meijän soittaa teijän äitille? Ehdotan.
T: ei, sen pitää levätä. Tommi myöntää.
N: ehkä meijän ois vaan parempu hajaantuu. Totean parhaaksi ja katson Tommia.
T: ihansama. Tommi vastasi minulle ja lähti kävelemään jonnekkin suuntaan ja minä kohti metsää.
Saan viestin juuri astuttuani metsään, se on Joonatan.
"Onko näkyny mitään?" Joonatan kysyy meidän bändin whatsapp ryhmässä. "Ei oo" Tommi kerkeää vastata tuolle. "Okei, tsemppii" Joonatan vielä lisää.

   Kuljin hetken syvemmälle metsää kunnes kuulen jotain naurua, mutta en ihan tunnista kenen nauru se on. Päätän lähteä seuraamaan tuota naurun kaikumista ja hetken lähestyttyäni tuota sekalaista naurua näen Valtterin keskellä metsää maassa makaamassa ja aivan selkeästi joissain aineissa.
N: ei he***ti... Totean ja ojennan kättäni Valtterille nostaakseni hänet ylös maasta. Valtteri kuitenkin suostui tarttumaan kädestäni ja nousi ylös seisomaan, mutta hänen jalkansa piteli häntä pystyssä hyvin heikosti. Päätän nostaa Valtterin reppuselkääni ja kaivan puhelimen taskustani soittaakseni Tommille, että olen löytänyt Valtterin. Tommi vastaa minulle melkeimpä heti.
N: mulla on sulle hyvii ja huonoi uutisii..

~~~~~~~~~~~~
Tälläkertaa vähä pitempää osaa ja jätin ehkä tahallani tän vähän kesken 🤫
Sanoja: 700

Kuuluuks Rakkauden Sattuu? Where stories live. Discover now