Sisäpiiri

Luku 1: Herttaässä

Luku 1

Nuori mies seisoi asunnon 17 oven edessä vakava ilme kasvoillaan. Hän veti syvään henkeä, veti mustat sateen kastelemat hiukset otsaltaan korviensa taakse ja painoi sitten rohkeasti kerran ovikelloa. Pian oven avasi miestä kaksi päätä lyhyempi blondi nainen, joka tuijotti miestä silmälasiensa linssien läpi suurin ruskein silmin.

"Kalle..." nainen tervehti miestä.

"Sofia", mies tervehti takaisin ja astui asuntoon sisälle lupaa pyytämättä. Hän riisui kenkänsä eteiseen jättäen päälleen mustat sukat, tummanharmaat farkut sekä hihattoman valkoisen t-paidan, joka paljasti lihaksikkaat käsivarret. "Mitä sinä täällä teet?" nainen kysyi teennäisesti kainostellen.

"Mä olen vihdoin tajunnut, mitä mä oikeasti haluan", Kalle vakuutti Sofialle ja astui lähemmäs naista nostaen kätensä hellästi tämän poskelle ja tiiraillen tämän vartaloa, jota peittivät harmaat collegehousut, sekä naiselle yhden koon liian iso valkoinen t-paita.

"Mutta... entä Katja?" nainen kysyi huolestuneena.

"Mä en enää välitä Katjasta", Kalle sanoi ja painoi huulensa Sofian vastaaville mitään kysymättä. Aluksi Sofia tuntui vastustelevan, mutta sitten hän antautui Kallen lämpimille huulille ja vahvoille käsivarsille. Pitkien intohimoisten suudelmien jälkeen Sofia irtautui Kallesta, jolloin mies riisui märän valkoisen paidan päältään, ja heitti sen asunnon vinyylilankkulattialle. Tämän jälkeen hän lähestyi Sofiaa, joka punastuneena painoi kätensä Kallen sileältä näyttävälle rinnalle. Naisen hengitys kuulosti raskaalta. Useiden kiihkeiden suudelmien jälkeen nuoret aikuiset kaatuivat Sofian sängylle ja sitten...

Nikolas röyhtäisi. Hän nosti kädessään olevan tyhjän siideritölkin ilmaan, ja heitti sen yksiönsä asuinhuoneen pimeässä nurkassa olevaa roskakoria kohti. Tölkki kolahti seinään, ja tippui lopulta lattialle muiden tyhjien tölkkien sekaan. Mies ei välittänyt, vaan uppoutui takaisin vanhan, haisevan sohvansa uumeniin pehmeän viltin alle. Hän siivoaisi roskat myöhemmin, kun sattuisi olemaan selvänä.

Mies käänsi väsyneet siniset silmänsä takaisin kohti televisiota, joka sattui sillä hetkellä olemaan nuhjuisen yksiön ainoa valonlähde. Hän oli kuluttanut viimeiset neljä tuntia katsellessaan suoratoistopalvelusta "Herttaässä" -saippuasarjan uusimpia jaksoja, jotka olivat jääneet häneltä aiemmin näkemättä.

Sarjassa Katja, jonka kanssa Kallella oli tullut riitaa, käveli isänsä Paulin kanssa katua pitkin alaspäin. Naisella oli vakava ilme kasvoillaan, ja hänen isänsä kyllä huomasi sen. Pian kaksikko pysähtyi ja Katja kääntyi kokonaan isäänsä kohti. Nikolas tuijotti teennäistä näyttelemistä kuivien silmiensä takaa televisiostaan lievästi humaltuneena ja silmänaluset tummempina kuin koskaan.

"Isä... Mä olen raskaana", Katja paljasti ja piilotti kasvonsa häpeissään pitkien punaisten hiustensa taakse, jolloin Paul jäi tuijottamaan 20-vuotiasta tytärtään vakava ilme kasvoillaan.

Pian lopputekstit alkoivat rullaamaan television ruudulla. Nikolas huokaisi ja nousi sohvalta päällään pelkkä hikinen harmaa t-paita ja mustat bokserit. Herttaässä ei ollut mikään laadukas sarja, mutta se toi miehen elämään kummasti sisältöä. Nikolaksen omassa elämässä vaan ei koskaan tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa, ja olihan kyseinen sarja yksi hänen ja hänen työkaverinsa, Ninan mieluisimpia puheenaiheita. Vaikka käsikirjoitus ja näytteleminen oli sarjassa väkisin väännettyä, Kallen näyttelijä Sebastian Hiidenmaa oli Nikolakselle herkullista silmäkarkkia. Sen yhden näyttelijän takia Nikolas jaksoi katsoa sarjasta jokaisen jakson.

Muutaman askeleen jälkeen Nikolas oli jo kylpyhuoneessa. Vaikka mies ei pitänytkään kyseisessä yksiössä asumisesta, siinä oli yksi hyvä puoli. Kaikkialle oli lyhyt matka.