Jazzin Viemää

2.

Herään ystäväni Markin huutoon, ilmeisesti hänen voittaessaan pelaamassaan videopelissä. Puristan tyynyä vasten kasvojani, murahdan ja nousen kerrossängyn alemmalta sängyltä.

Vedän ylleni harmaat kollarit ja menen keittiöön haukotellen ja avaan jääkaapin.

-Thomas eikö eilen ollut sinun vuorosi käydä kaupassa?

Huudan ystävälleni joka roikkuu puoliksi kerrosängyn yläsängyssä.

-Pöydällä on omena syö se ja käy itse kaupassa.

Thomas mumisee peittonsa alta.

-Ja paskat. Eikö me sovittu tämän huushollin säännöt jo kertaamiseen. Kaikki meistä osallistuu kaupassa käyntiin ja kaikki meistä käy töissä, ja siitä puheen ollen hommasitko sä edes töitä saatuas potkut sieltä edellisestä?

Huudan Thomasille ja nappaan omenan keittiön sivupöyältä ja puraisen ison haukun.

-Ei se ole hankkinut uutta työtä, se on vaan nukkunut kolme päivää putkeen.

Mark sanoo pelaamisensa ohella.

-Vitun Thomas. No mä meen käymään tossa lähikaupassa, pitäkää tää läävä kasassa sillä aikaa, okei?

Sanon ja heitän hupparin ja talvitakin ylleni ja syön loput omenasta kävellessäni kerrostalon portaita alas.

--

Muutimme kaveriporukkamme kanssa high schoolin jälkeen Lontoosta halvimpaan löytämäämme asuntoon. Olemme elelleet neljästään jo muutaman vuoden Thomasin, Markin ja Elliotin kanssa tässä haisevassa romuasunnossa, joka on kelvannut kodiksemmeen ihan hyvin tähänkin asti.

Olemme lähes kaikki tunteneet toisemme lapsesta asti, paitsi Elliot, joka tuli porukkaamme mukaan myöhemmin.

Me kaikki lopetimme koulut ja päätimme muuttaa yhdessä asumaan ja tehdä töitä. Se oli kaikille järkevin ratkaisu siinä elämäntilanteessa. En tiedä vielä haluanko mennä enään kouluun uudestaan, sen näkee sitten.

Astelen kaupan ovista sisään ja nappaan muutaman purkin maitoa ja mehua, muroja, muutaman pakaste pizzan ja leipää. Elliot on aamuvuorossa kaupassa ja piiputtaa ostokset koneeseen.

-Mark unohti sitten köydä kaupassa hä?

-Kolmas kerta putkeen. Ehkä meidän pitäs vaan jättää Markin kauppavuoro kokonaan ja köydä ite kaupassa.

-Toi on loistava idea. Okei se tekis 25,50€ euroa.

Ojennan rahat ja napaan muovikasseihin pakatut ostokset.

-Mulla on tänään taa syövuoro Blue birdissä, että ootte taas tervetulleita juomaan siellä ilmaset bisset.

-Varo vaan ettei sun pomo huomaa sun toimia tai voit saada potkut. Ethän halua päästä työnantajien mustille listoille niin kuin Mark, hänen egonsa saattaa kärsiä.

Teen Elliotille sotilastervehdyksen asettaen etu ja kekaisormeni otsalleni ja virnistön ennen kuin häivyn kaupan liukuovista pihalle kosteaan ulkoilmaan ja huomaan, että sade on taas alkanut ja heitän hupun pääni suojaksi.