Everything Happens For A Reason - Louis Tomlinson (Finnish)

~1~

Moi kaikki!

Mä oon jo pitkään haaveillu tarinan kirjoittamisesta, joka olisi kirjoitettu niin sanotulla "script" tyylillä, eli koko tarina on lähes kokonaan pelkkiä vuorosanoja, eli kuten elokuvan käsikirjoitus.

Jos et siis tämän tyylisestä tyylistä tykkää, niin suosittelen kääntymään ympäri jo tässä vaiheessa ennen kun astut peremmälle.

Jos taas et ole koskaan ennen kyseiseen tyyliin törmännyt, niin suosittelen ainakin vilkaisemaan, sillä itse ainakin tykkään todella tällä tyylillä kirjoitetuista tarinoista!

Olen myös pahoillani, jossei teksti ole vielä ensimmäisissä luvuissa kovin sulavaa, sillä totuttelen tähän tyyliin vielä, mutta toivon ettette lopeta sen takia lukemista ensimmäisen luvun jälkeen vaan kerrotte suoran mielipiteenne ja seuraatte tarinan etenemistä :)

Mutta nyt mä päästän teidät lukemaan ja lopetan tän turhan päiväsen höpöttämisen!

Enjoy!
----------------

Kohtaus 1.

23. huhtikuuta / 12:35 / Lontoo / Autokoulun ajotunti
.
Makayla: Käännynkö mä tästä vasempaan? (Hermostuneena) Pitääkö mun pysähtyä tossa risteyksessä?

Opettaja: Ajat vaan vielä suoraan ja seuraavasta sitten käännytään. (Turhautuneena) Ja paina vaan sitä kaasua hiukan lisää. Tässä on neljänkympin rajoitus ja sä ajat tällä hetkellä kolmeakymppiä.

Makayla: Entä jos joku haluaa ylittää suojatien?

Opettaja: (Huokaisee syvään) Sitten sä painat ennen risteystä jarrua ja annat kyseisen henkilön ylittää tien.

Makayla: Okei... Okei mä pystyn tähän. Mä lisään vaan hiukan vauhtia ja seuraan liikennettä. (Puristaa tiukemmin rattia).

Opettaja: Juuri niin. Me ollaan ajettu tämä sama pätkä nyt neljä kertaa, eikä mikään ole muuttunut.

Makayla: (Panikoituneena) Toi auto ei ollu pysähtyny tohon viimeksi! (Irrottaa toisen kätensä ratista ja osoittaa tien reunaan parkkeerattua autoa) En kai mä aja liian läheltä? Osunko mä siihen?

Opettaja: Se auto ei ole tien puolella. Tuossa tien reunassa on alue, jolle autoja voi parkkeerata.

Makayla: (Helpottuneena) Luojan kiitos! Mä jo pelästyin, että joudun väistämään sitä!

Opettaja: Ajetaan nyt vaan aivan suoraan. (Pistää varmuudeksi jalat omille polkimilleen).

Makayla: Selvä! (Ajaa risteyksen yli kädet tiukasti ratissa ja katsellen koko ajan ympärilleen muiden autojen ja ihmisten varalta)

Opettaja: Makayla! Sun täytyy pitää katse tiessä! (Kirjoittaa jotain muistivihkoonsa)

Makayla: Mähän pidän. Mä seuraan liikennettä koko ajan.

Opettaja: Liikenteen seuraaminen ei tarkoita koko ajan ympärilleen katsomista! (Turhautuneena) Tottakai sinun täytyy huomioida mihin muut ovat menossa, mutta vain siinä tilanteessa, jos he vaikuttavat sinun ajamiseesi. Sinun ei siis täydy huomioida rannalla kävelevää naista tai parvekkeelta katselevaa vanhusta, sillä he eivät vaikuta sinun ajoosi.

Makayla: Okei mä yritän. (Huokaisee) Käännynkö mä nyt tästä risteyksestä?

Opettaja: Kyllä, tästä käännytään vasemmalle ja sitten ajetaan taas hetki suoraan, jotta päästään kokeilemaan liikennevaloja.