Hyppelehdin kadulla ja katson pilviä.
Rakastan pilviä.
Pilvet ovat erilaisia aina, siksi niitä rakastankin.
Katson vasemmalle, oikealle ja vasemmalle ja ylitän tien.
Katsoesani oikealle luulin nähneeni albiinokanin, mutta tiesin että ei se voisi olla siellä.
Nyt olenkin jo koulun pihalla.
Kaikki normaalit ryntäisisivät kavereittensa luo ja alkavat juttelemaan kuulumisia.
Mutta minä en tee niin, menen yhden ison puun juuren ja alan lukemaan.
Lukeminen on myös yksi lempijuttuni.
En kerkiä kovin pitkään kun koulun kello soi merkiksi että tunti alkaa.
Minulla on ensimmäisellä tunnilla äidinkieltä.
YOU ARE READING
Valokuva
AdventureLuna koittaa elää normaalia elämää, mutta se ei ole Lunalle helppoa. Luna on erilainen, outo, hyypiö ja kaikki muut haukkumasanat mitä Luna on saanut päin naamaa. Luna rakastaa valokuvausta ja se on Lunan ainoa ilonlähde. Onko Luna aina yksin kamera...
