Harry istuskeli Suuressa salissa syöden päivällistä. Ron ja Hermione juttelivat vastapäätä Dracosta, joka oli heidän mielestään käyttäytynyt kummallisesti. Vain Harry tiesi mikä hänellä oli. Draco ja Harry olivat seurustelleet vuoden, eikä kukaan tiennyt suhteesta. Se olisi hyvin vaarallista erityisesti Dracolle, jos pimeän lordi saisi tietää.
"Harry, tiedätkö sinä mitään Dracosta?", Hermione kääntyi poikaan päin. "Lisäksi Ginny tahtoo nähdä sinut nyt", tyttö lisäsi ja nojasi kyynärpäillään Harryn suuntaan. "En tiedä mitään Dracosta", Harry tiuskaisi ja lampsi pois salista.
"Harry!" Ginny huudahti salin oven vierestä. "Mitä?" Potter kysyi ärtyneenä. Häntä sapetti ystävänsä juuri tällä hetkellä, hänen pitäisi tavata Draco aivan kohta.
"Minä... sulje silmäsi. Minulla on yllätys", Ginny kuiskasi Harryn korvaan, eikä poika tykännyt tilanteesta lainkaan. Kuitenkin Potter sulki vasten tahtoaan silmänsä ja odotti. Hän kuuli jonkun astuvan häntä lähemmäksi. Ohuet huulet koskettivat pojan huulia, jolloin Harry räväytti silmäluomensa auki ja peruutti taaksepäin. Hän rämähti selälleen kovalle laattalattialle.
"Harry! Oletko kunnossa!" Ginny kirmasi pojan luo ja kumartui hänen vierelleen. "Älä koske!" Rohkelikko huusi turhan lujaa ja pomppasi ylös. "Pysy kaukana minusta!" Harry sanoi jo rauhallisemmin, mutta edelleen pöyristyneenä tilanteesta.
Edessä olevalla käytävällä vilahti blondi hiuspehko.
Draco oli varmastikin juossut vessaan, hän ajatteli hädissään ja juoksi poikien vessan ovelle. Ginny jäi lattialle istumaan, samalla katsoen kyyneleisin silmin ihastustaan joka ei ollutkaan kiinnostunut hänestä.
Varovasti Harry raotti poikien vessan ovea, ja astui sisälle. Draco nojasi lavuaariin hengittäen raskaasti. "Draco, se ei ollut sitä miltä se näytti", Harry totesi häpeillen ja käveli kohti poikaa. Rohkelikko huomasi Dracon silmien punoittavan punaisina.
"Draco...", Harry aloitti ja pysähtyi pojan vierelle. Luihuinen kääntyi ja tuijotti tyhjyyteen. "Meidän ei pitäisi edes olla ystäviä", blondi tuhahti ja jatkoi: "Näin kun huomasit sen Weasleyn, haluat häntä enemmän kuin minua!" Draco parahti ja siirsi harmaat silmänsä Harryyn. Et edes auttanut minua piirron kanssa. Arvaa kuka haluaa pitää suhteemme salassa!" Malfoy karjui ja vetäisi taikasauvansa esiin. Harry perääntyi, ja tuijotti Dracoa silmiin. "Jos Voldemort saa tietää..." mustahiuksinen sanoi. "Ainakin kuolisin onnellisena! Mutta... voisin ainakin tehdä hänelle palveluksen", platinablondi myhäili ja osoitti sauvallaan Harryyn.
"Draco ei!", Potter huudahti.
"Et halua sitä, tiedän sen", hän totesi. Harry siirsi kättään alas, ja oli valmiina ottamaan taikasauvansa.
"Olen pahoillani Harry", Malfoy kuiskasi ja yritti kirota Harryn. Harry torjui kirouksen helposti. "Voit kääntyä killan puoleen, me autamme sinua ja perhettäsi Draco", Potter yritti epätoivoisena. Tämän tapaamisen ei pitänyt mennä tähän tapaan.
"Se on ohi. Meidän suhteemme on ohi. Häivy!" Platinablondi huusi jäätävästi ja osoitti Harrya edelleen taikasauvallaan. Potter kuitenkin nosti päätään ja tuijotti Dracoa silmiin. "Minulla on edelleen tunteita sinuun, niin sinullakin. Tulet katumaan tätä Malfoy", Harry sanoi ja käveli ovelle. Draco seisoi paikoillaan, ja oli tehnyt päätöksensä. "Avada kedavra!" Blondi huudahti. Harry aavisti aikeet, ja hyppäsi sivuun.
Draco yritti kaikin voimin kukistaa Harrya, joka onnistui väistelemään häntä. "Kidutu!" Malfoy huusi ja jälleen Harry väisti kirouksen, joka räsähti puiseen vessankoppiin.
"Tainnutu!" Harry osoitti Dracoon. Malfoy ehti juuri väistää, ja puolestaan koitti loitsia Harryn. Puoliverinen juoksi vielä pystyssä olevan vessan seinän taa, ja vilkaisi lavuaarille. Draco seisoi siellä paikoillaan, ja mitään ajattelematta Harry karjaisi: "Sektumsempra!"18.43 1.12.16
YOU ARE READING
Raadeltu | Drarry
FanfictionPimeys kahlittiin yllesi, pahuuden juuret istutettiin syvälle multaasi. Jäit yksin pimeään, vailla toivoa. Heistä kaikista, valitsit juuri minut. Kahleet pitivät sinut poissa luotani. Lopulta, avasin sellisi oven ja ohjasin sinut valoon. ...