Prologi

108 3 0
                                    

Nimeni on Natalie Stevens, ystävien kesken myös pelkkä Nat. Olen 17-vuotias lukiolainen ja asun äitini Clairen ja sekarotuisen koirani Lucyn kanssa Lakewoodin kaupungissa, Ohiossa. Olin viisi, kun muutimme tänne äidin kanssa isän kuoleman jälkeen. Katu jolla asumme on varmasti USA:n tylsin jos minulta kysytään. Tylsä, mutta turvallinen. Tai no, oli ainakin siihen saakka kunnes herra Hawkins muutti naapuriksemme vastapäiseen taloon. Tiesin heti, että hänessä on jotakin... jotakin, mistä en pidä.

Minulla on toisinaan taipumusta hankkia itseni pieniin hankaluuksiin vetäen niihin samalla mukaan parhaan ystäväni Emilyn. Hän on minua vuoden vanhempi ja todella nätti. Hänellä on pitkät tummanruskeat kiharat hiukset joita kadehdin ja virheetön ruskea iho.
Olemme tunteneet toisemme lastentarhasta asti. Välillä Emily kyllästyy tempauksiini ja läksyttää että minun ei pitäisi työntää nokkaani asioihin jotka eivät minulle kuulu, mutta en vain voi uteliaalle luonteelleni mitään.

En halua pitkittää tätä liikaa, vaan haluan päästää teidät kurkistamaan elämääni.
Tämä on minun tarinani. En olisi koskaan voinut kuvitella itseäni tilanteeseen, jossa joudun pelkäämään omassa kodissani. Kodinhan pitäisi olla turvallinen, vai mitä?

Don't Open the Door to StrangersWhere stories live. Discover now