Se oli vahinko

Tapaaminen

Janen nk.

Heräsin ihmeelliseen välähdykseen jonka lähteenä oli Joshin puhelin.

"Sori salama oli päällä" Josh mutisi.

"Otikko sä musta juuri kuvan, kun nukuin?" kysyin.

"Joo koska sä näytit niin söpöltä"

"No kiva.." mumisin ja suljin silmäni uudestaan.

Olin ilmeisesti nukahtanut uudestaan sillä Josh oli lähtenyt vierestäni.

"Huomenta unikeko! Joko nukuit jo tarpeeksi?" veljeni iloinen ääni kuului keittiöstä.

"Nukahdinko mä uudestaan?" kysyin vaikka tiesin että nukahdin.

"Joo, sä oot oikeesti niin yli söpö kun sä nukut" veljeni naureskeli.

Satuin vilkaisemaan kelloa ja näin sen näyttävän jo 12.00. Ja lupasin nähdä Thomasin jo yhdeltä. Tässähän tulee jo kiire!

"Et sitten viittinyt aikasemmin herättäää mulla on jo kiire!" panikoin.

Nousin salaman nopeasti ylös ja puin vaatteet päälle niin nopeasti kuin suinkin pystyin, päädyin vielä laittamaan hiukset nopealle nutturalle. Nappasin auton avaimet ja huikkasin veljelleni että hakisin tavarani myöhemmin.

Olin ajanut jo tapaamis paikallemme ja kello näytti nyt 12.55. Istuin autossani rauhoittumassa äskeisestä kaahailuistani. Aiheutin varmaan miljoona vaaratilannetta. Mutta nyt olisi aika mennä tapaamaan Thomas.

Menin kahvilaan sisälle ja tunnistin heti nurkassa istuvan miehen. Thomas. Kävelin hitaasti pöytää kohden pitäen katseeni yhä kiinni tuossa puhelintansa tuijottavaan miehen alkuun. Selvitin hieman kurkkuani että hän huomaisi minut.
Lopulta hän nosti katseensa minuun ja hymyili.

"Moi! Sä oot varmaan Jane."

"Ööm.. Joo niin oon", sopersin.

"Mä oon Thomas."

🔥💥🔥💥🔥💥🔥💥🔥💥🔥💥🔥

Hupsista... Ei oo tullu lukuu vähään aikaan. Anteeks siitä. Mutta hei te saitte nyt kummiski luvun :D *juoksee pois häpeästä*

Joo tää oli tämmöne aika lyhyt ja en oo ite tyytyväinen tähän, mut toivottavasti te piditte ees vähäsen ;D
Ei mul muuta muistakaa painaa tota tähtee ja kommata mielipiteet! Moikka!