Luku 1

87 3 0
                                    

Tänään on se päivä. Tänään jätän perheeni ja liityn henkeäni uhkaavaan peliin. Istun ruokailupöydän ääressä tutkaillen lehteä. Kääntelen hitaasti sivuja ja pysähdyn sivulle 9. Siinä kerrottiin yhden läheiseni kuolemasta. Siitä, kun joku murhasi hänet raa'asti puukolla.  Pudistan päätäni karistaakseni ajatukset ja nousen pöydästä.
"Lähdetään, kun olet valmis" Äiti sanoo tiskatessaan astioita. Nyökkään ja vedän takin päälleni tuolin reunalta. Työnnän käteni sen taskuihin ja kävelen eteiseen. Laitan mustat tennarit ja kävelen ulos ovesta.
Katson taakseni ja näen äidin pukemassa takkiaan ylle. Otan puhelimen taskustani tarkistaakseni onko tullut uusia viestejä. Ei mitään.. Asumme pienessä kaupungissa kaukana paikasta, jossa tulen varmasti kuolemaan. Oliko tämä oikea päätös? Vai pitäisikö minun kääntyä takaisin ja unohtaa koko juttu? Kävelen autoon ja istun penkille. Tunnen, kun auto alkaa käynnistyä.
Katselen vesipisaroita ikkunassa jotka valuvat hitaasti alaspäin. Taivas oli harmaa niinkuin melkein joka päivä.


Äiti pysäytti auton suuren rakennuksen eteen. Nousin autosta ja kävelin oven suuntaan. Oven edessä oli joukko ihmisiä odottamassa, että he pääsisivät sisään. Kurotin kaulaani nähdäkseni mitä joukon edellä tapahtuu. Ovesta tuli ulos pitkä harmaatakkinen mies.

Tämä on vain peliä Where stories live. Discover now