Prétention -varjojenlaakso (Harry Potter)

Luku 4 (Lydia)

Juoksen pitkin tylypahkan pitkiä ja mutkikkaita käytäviä piilotellen kantamustani. Ohitan matkalla monia oppilaita, jotka tuijjottavat minua ja kuiskivat minusta. Kuulen ohimennen muutamia pätkiä. ".. Kuulemma lyönyt opettajaa..." "Juo tuliviskiä salaa..." "Ihme ettei häntä ole vielä erotettu..." Sanat osuvat mutta eivät enää niin pahasti kuin joskus. Pahinta on että ne ovat totta. Ohitan juostessani pari muhinoivaa paria ja melkein törmään johonkin oppilaaseen. "Varo väh..." poika kivahtaa, mutta hiljenee nähdessään kuka olen. Kaikki pelkäävät minua. Hyvä niin. En kaipaa muita. Yksinäisyys on tunne, jonka kanssa olen elänyt koko elämäni. Vanhempani kuolivat kun olin nuori ja minä ja veljeni elämme kahdestaan kerrostalo asunnossa. Veljeni on jo 24. Hän hoitaa jotain hämärähommia jästimaailmassa, jotta saisimme rahaa ja yöt hän viettää juhlissa ja tulee kotiin yleensä humalassa. Saavun pienelle luutakomerolle, joka on oma salainen tukikohtani. Avaan kantamani laatikon. Sisältä paljastuu paketti tupakkaa ja sytkäri. Lisäksi siellä on veljeni ryttyinen kirje jossa lukee kaksi sanaa
Ole hyvä
Laitan kirjeet ja tupakan taskuun ja huomaan laatikon pohjalla vielä jotakin. Äidin rubiinisormus.Laitan sormuksen sormeeni ja ihailen sitä. Se tuo paljon muistoja mieleen ja tuttu kipu vihlaisee rintaani. Kaivan vanhojen luutien alta tuliviski pulloni ja juon muutaman kulauksen. Kun olen valmis, piilotan sen takaisin samaan paikkaan. Nousen ylös ja avaan varovasti oven ulos. Luikahdan ovenraosta ja kävelen hetken, kunnes yhtäkkiä maa jalkojeni alla avautuu ja putoan. Putoan aina vain alaspäin, enkä saa edes suustani huutoa. Yhtäkkiä tömähdän kovaan maahan ja silmissäni pimenee. En kuitenkaan suostu pyörtymään ja nousen päättäväisesti istumaan. Hetken katseltuani tajuan olevani jossakin ulkona. Ja täällä on paljon sumua. Näen hädintuskin eteeni. Yritän hapuilla jonnekkin suuntaan mielessäni ainoastaan yksi kysymys. Missä minä olen?

Tuli tällä kertaa vähän pidempi luku. On tullu lukuja nyt vähän harvemmin, mutta lupaan yrittää parantaa tapojani! (Voiko noin sanoa?)