Matka norjaan ja odottamattomat vieraat

158 8 0
                                    

Olimme olleet bileissä jo puoltuntia ja olin kadottanut muut. Ennin näin suutelemassa jonkun pojan kanssa. Muita en nähnyt. Päätin lähteä käymään ulkona kun sisällä ei ollut ketään. Ulkona näin monia tuttuja naamoja. Löysin Marcuksen ulkoa. Hän oli joittenkin kanssa polttamassa tupakkaa. Päätin itse polttaa yhden vaikka en ole polttanut vuoteen. Kävelin Marcuksen luokse ja näin tietenkin koulun pervoimmat pojat.
"Marcus anna yks tupakka." Sanon.
"Ethän sä enää polta." Hän vastaa.
"Anna nyt vaan yks." Sanon ja Marcus ojentaa yhden tupakan. Lähden kävelemään vähän matkan päähän talosta ja poltan tupakan. Näin pihalla Jeremyn ja en tiennyt, että hän on bileissä. Ei ihme jos hän on koska hän on mua pari kuukautta nuorempi. Hän rakastaa bileitä. Hän oli kieltänyt mua polttamasta ja mua oli moni auttanut. Kuulin metsästä jotain ääntä ja metsästä ilmestyi poika. Hän lähestyi koko ajan mua ja aloin hätiköimään.
"Apua!" Huudan kun poika oli ihan lähellä mua. Kukaan ei kuullut joten jatkoin huutamista. Yhtäkkiä poika katosi edestäni ja näin kun Jesse oli tönäissyt hänet pois.
"Anna olla Daniel." Jesse sanoi pojalle.
"Miks. Mul on nälkä." Poika sanoo.
"Mee ettii jostain muualta ruokaa." Jesse sanoo pojalle ja poika lähtee.
"Ooks sä kunnossa?" Tekikö Daniel sulle mitään?" Jesse kysyy ja nyökkään.
"Mä haluun kotiin." Sanon ja Jesse lähtee viemään mua kotiin.

Viikonloppu kului nopeasti ja en nähnyt ketään perjantain jälkeen. Olin soittanut Ennille joka sanonut, että kaikilla on kova krapula. Onneksi itse en juonut kun vaan kaks. Lähtisimme huomenna Norjaan ja olin odottanut Jeremyn kanssa matkaa jo pitkää. Olin pakannut tavarat jo valmiiksi. Herätys olisi 4.30. Lento lähtee 7.30 ja lentokentällä pitää olla pari tuntia aikasemmin.

Olin herännyt ja syönyt aamupalan. Nyt istun autossa ja kuuntelen musiikki. Saavuimme juuri lentokentälle ja nousimme autosta. Halasin vielä äitiä joka toi meijät.
Olimme juuri tehneet kaikki turvatarkastukset ja odotimme lentokoneeseen pääsemistä. En jaksa oottaa pääsemistä Norjaan. Oon pari kertaa käynyt serkulla Norjassa ja olimme menossa niille. Kun lentokoneeseen pääsi niin menimme omille paikoille. Laiton kuulokkeet taas korvilleni ja aloin kuuntelemaan Marcusta ja Martinusta. Serkkumme Alex oli juuri muuttanut Troforssiin äitinsä kanssa.

Olimme juuri saapuneet Alexille. Heillä oli iso valkoinen talo. Se oli hieno ulkoa ja sisältä se oli kodikas ja hyvin suuniteltu. Alex tuli heti halaamaan mua ja hän melkein kuristi mut. Olin iloinen, että nään hänet taas. Siitä on varmaan joku 5 vuotta. Alex oli mua vuoden vanhempi ja myös pitempi.
"Mulle tulee kavereita tänään kun vanhemmat lähtee." Alex sanoo ja nyökkään Jeremyn kanssa vastaukseksi.
"Montako niitä tulee?" Jeremy kysyy.
"Joku 5-10." Alex vastaa.
"Ok. Ajattelin vaan kun Amberilla on pikkunen masennus." Jeremy sanoo ja Alex tulee luokseni. Hän on aina ollut huolehtivainen ja hän on aina suojellut mua.
"Ethän sä oo tehnyt mitään typerää?" Alex kysyy huolissaan.
"En." Vastaan lyhyesti.

Talossa oli jo 7 poikaa ja olin ollut koko ajan ylhäällä. Alex oli käynyt kerran katsomassa mua ja mennyt sit takas alas. Päätin lähteä ulos ja etsin käsiini Alexin. Alex näki mut ja tuli luokseni.
"Saanko lähteä käymään ulkona?" Kysyn.
"Joo mut tuu ajoissa takas." Alex sanoo ja nyökkään vastaukseksi. Kaikki katsoi mua ja se vähän ärsytti.

Alexin nk

Am oli tullut alas ja kysynyt saako lähtä ulos. Kaikki pojat oli kysynyt kuka toi on ja se on kuuma. Näin kuinka Marcus katsoi Amberia. Jatkoimme sitten juttelua kun pojat olivat kehuneet Amberia tarpeeksi. Amber oli jo ollut ulkona tunnin ja olin huolissani. Yhtäkkiä ovi aukesi ja sisään asteli Amber. Kaikki pojat alkoivat vihellellä kun Am kävelee keittiöön. Huomasin, että Am on stressaantunut jostain.

Amberin nk

Kun olin kaupan kohdalla niin näin liiankin tutun pojan. En olisi ikinä uskonut, että näen hänet vielä. Olin juuri toipunut hänestä, mutta ei. Hän oli pilannut koko elämäni. Katsoimme toisiamme silmiin. Hän tunnisti mut. Hän oikeasti tunnisti. Hän on kamala badboy.

pari vuotta aikasemmin

Olin seiskalla ja olin ihastunut koulun pahimpana poikaa. Hän tuli luokseni ja kertoi tunteistaan. Hän suuteli mua. Hän suuteli. Olin juuri päässyt Marcuksesta yli ja sit hän tulee elämääni. Hän opetti kaikkea. Hän opetti käärimään tupakkaa. Hän opetti myymään huumeita. Menetin hänelle neitsyyteni. Hän pilasi kaiken. Hän pilasi välini Marcukseen, mutta korjasin kaiken kun olin eronnut siitä idiootista jonka nimi oli Maxx Danziger.

Takaisin tähän hetkeen

Ovikello soi ja Jeremy meni avaamaan oven.
"Amber sulle on vieras!" Jeremy huutaa ja kävelen ovelle. Ovella seisoi Maxx. Maxx ei ollut muuttunut yhtään. Hän oli yhtä komea kuin aina.
"Moi Am." Maxx sanoo.
"M-moi." Änkytän. Kun katson tarkkaan niin Maxx on hankkinut korvakorun. Maxx on mua vuoden vanhempi.
"Jeremy Pliis jätä meijät hetkeksi kahestaan." Sanon Jeremylle joka lähtee takas ylös.
"Mitä sulle kuuluu." Hän kysyy.
"Hyvää." Vastaan.
"Mitä sä täällä teet ?" Maxx kysyy.
"Iskällä on töitä täällä niin hän otti mut ja Jeremyn mukaan." Vastaan taas.
"Mistä sä ees tiesit, että missä mä oon?" Jatkan.
"Ei oo vaikea arvata jos serkkus asuu täällä." Maxx sanoo.
"Niinpä tietenki. Sähän tunnet kaikki täältä." Sanon.
"Tää on pieni kylä niin enköhän tunne." Hän sanoo.
Juttelimme kaikkea maan ja taivaan väliltä kunnes päätin kysyä yhen asian.
"Ooks sä yhtä idiootti kuin ennen?"
"Ehkä. Ehkä en." Hän vastaa.
"Eli sä myyt vieläkin huumeita." Sanon.
"Ehkä" hän sanoo.
"Mä tuun parin viikon päästä käymään Losissa." Maxx sanoo.

Tänään lähtisimme takas Losiin ja olin tutustunut kaikkiin Alexin kavereihin. Olin myös tutustunut Marcukseen ja Martinukseen. Istuin taas lentokoneessa joka oli hyvin tylsää. Olin itkenyt kun hyvästelen kaikki. Tämä viikko oli parhain.
Saavuimme juuri Losiin jossa äiti oli hakemassa meitä. Halasin häntä ja siirryimme autoon.
Huomenna pitää palata kouluun.

Kiitos jos luitte. Sanoja on vaan 903.

Kielletty rakkausDonde viven las historias. Descúbrelo ahora