What happened in Belfast

What happened in Belfast: 2

Koulu päivä kului yllättävän nopeasti. Kotona illallisella oli tomaattikeittoa alku ruuaksi ja lasagnea pää ruokana. Kun Clíonan äiti Peigín toi alkuruuan pöytään ja he istuivat syömään, Clíona sanoi: "Äiti, meidän luokalle on tulossa uusi oppilas ja se on pyörinyt koko päivän päässäni. Tavallisesti kun olen itse kokenut olevani se uusi. Hän tulee kuulemma Galwaysta. Órlaith kertoi." Äiti katsoi tytärtään ja sanoi: "No sinä ainakin ymmärrät häntä kun olet ollut itsekkin monta kertaa samassa tilanteessa" Se oli kyllä totta. Clíonan perhe oli muuttanut monta kertaa. Aluksi he olivat asuneet Lisburnissa mutta olivat muuttaneet Limerickiin kun Clíona oli ollut 5-vuotta. He olivat asuneet siellä kunnes Clíona täytti 8-vuotta ja he muuttivat Londonderryyn. Sieltä he olivat muuttaneet pois neljä vuotta sitten kun hän oli ollut 11-vuotta nykyiseen asuin paikkaansa Belfastiin. Clíona ei halunnut lähteä täältä pois sillä tämä oli hänestä hyvä paikka, sillä vaikka hänellä olikin ollut hyviä ystäviä aiemmin, kukaan ei ollut yhtä hyvä kuin Órlaith. Tosin kesät hän vietti jo aikuisen veljensä Coiléanin luona, joka ei enää asunut Pohjois-Irlannin puolella vaan oli muuttanut Dubliniin, Irlantiin. Clíona oli usein kesät Dublinissa ja hänen veljensä oli välillä jopa niin mukava että otti hänet kanssaan ulkomaille kuten pari kesää sitten he olivat olleet Sveitsissä, Bernissä. Viime kesänä he taas olivat menneet Tsêkkiin, jolloin myös Órlaith oli ollut heidän mukanaan. Muutenkin suuri osa sukua asui Irlannin puolella.

Kun Clíona sai illallisen syötyä, hänen isänsä tuli kotiin. Isä Brian oli töissä Työnetsijä palvelussa jossa hän viipyi yleensä aika myöhään, tänä iltana hän palasi kuitenkin harvinaisen aikaisin, tarkemmin sanottuna kello 18:00, kun tavallisesti hän saattoi viipyä jopa 21:00. Hänen äitinsä taas oli ravintolassa tarjoilija, josta hän pääsi suhteellisen aikaisin, vaikkakin Clíona oli jo usein ehtinyt olla jo kotona jonkin aikaa. Hän kertoi myös isälleen uudesta oppilaasta. Isä sanoi: "Hän voi olla ihan mukava ja jos hän kerran puhuu paremmin iiriä niin saat harjoitusta". Clíona ei totuuden mukaisesti osannut iiriä kovin hyvin, sillä hän oli asunut suurimman osan elämässään Pohjois-Irlannin kaupungeissa ja vain 3 vuotta Limerickissä. Hänen perheessään puhuttiin muutenkin enimmäkseen englantia. Clíona elätti kuitenkin toivoa siitä, että uusi oppilas olisi ihan mukava...

Nyt on toinen osa paketissa! Edelleenkin en kuvaile hahmoja hirveästi ja teksti on varmasti joissakin kohdin tönkköä, mutta toisaalta voitte kuvitella ne ihan omassa mielessänne. Seuraavasta osasta sen verran että luultavasti aion ottaa uuden oppilaan siinä mukaan sillä menemme tarinassa noin viikon eteenpäin hänen tutustumispäiväänsä.