I'm gonna tell you all about it when I see you again

Labyrintti

Labyrintti. 

Kaikki se tuska ja kyyneleiden vuodatus alkoi labyrintistä. Uskon että jos olisimme tehnyt jotain toisella tavalla olisimme voineet pelastaa niin monia muitakin. Tahdoin uskoa aina että kaikki asiat kääntyisivät vielä parhain päin mutta tiesin varsin hyvin että kaikkia ei voinut pelastaa ja joskus yrittäessä saattoi menettää vielä enemmän ihmisiä vaikka kuinka yrittäisi pelastaa heidätkin. Joten osoitan tämän tuskallisen ja kyyneleiden täyttämän tarinan elämästäni heille jotka menetin. 

Aloitin niin sanotun uuden elämäni nousemalla seisomaan keskelle kylmää ja ummehtuneen tuoksuista pimeyttä. Korviani särki metallin kirskuminen metallia vasten ja silmiäni ärsytti pieni valon vilke kaukaisuudessa. Horjahdin hiukan pienen tärähdyksen horjuttaessa lattiaa allani. Tärähdyksen aiheuttama liike kaatoi minut lattialle ja pian kömmin varuillani taaksepäin kunnes törmäsin huoneen nurkkaan. Toinen tärähdys nytkäytti huonetta ylöspäin kuin vanhaa hissiä kaivoskuilussa. Tunsin kuinka kuvotuksen tunne hiipi hiljalleen vatsaani hissin nytkähdellessä edestakaisin samalla kun se nousi ylöspäin. En muistanut mitään en yhtikäs mitään. Nimenikin oli yksi suuri kysymysmerkki jota en vain osannut ratkoa. Tuntui sille että se olisi ollut kieleni päällä mutta en vain saanut sitä millään päähäni. Tahdoin itkeä turhautumisestani mutta kyyneleitä ei vain tullut. Kykenin vain istumaan siinä hiljaa odottaen hissin pysähtymistä. Sekunnit tuntuivat tunneilta ja olin varma että olin istunut jo ainakin tunnin tässä hississä tietämättä mitään määränpäästäni. Pian kohoava huone pysähtyi vinkuen ja kolisten. Äkillinen pysähtyminen heitti minut pois nurkasta jättäen minut kompuroimaan jaloilleni. Pian kaikki hiljeni jättäen minut miettimään mikä oli kohtaloni ja missä oikein olin.  

Kului minuutti. Kaksi. Pian kuulin kovan kolahduksen ja tunsin kuinka pelkoni kasvoi kasvamistaan joka ikinen sekunti. Pian huoneen katto alkoi aueta paljastaen pienen valoviivan joka laajeni laajenemistaan. Sen aukaisemisesta kuului raskas korvia riipivä ääni joka muistutti kovasti sitä ääntä mihin olin herännyt. Äänen hiljennetessä kuulin puheensorinaa. Jouduin siristelemään silmiäni aluksi nähdäkseni jotain mutta pian aloin erottaa ihmisten kehon ääriviivoja ja pian hän erotti jo kunnolla kasvot ja kaikki. Noin kolmisenkymmentä poikaa oli kokoontunut huoneen ympärille ja lähimpänä olevat katselivat ja kumartelivat nähdäkseen minua kunnolla sanoen jokainen jotain minusta toisille pojille heidän takanaan. Pian joku laski alas köyden jonka pää oli sidottu isoksi silmukaksi. Epäilin syvästi sitä että pitäisikö minun tarttua siihen mutta en jäänyt epäröimään valintojani kovinkaan pitkäksi aikaa ja asetin jalkani köyden silmukkaan ja pian köyttä kiskaistiin ylöspäin. Tunsin kuinka monet kädet auttoivat vetämään minut ylös tarttuen käsistäni kiinni. Puheensorina oli hiljentynyt nyt vaikka pystyinkin kuulemaan yhä joidenkin kuiskaukset. Ja pian kuulin sanat joita en koskaan tulisi unohtamaan "Hauska tavata tulokas" poika sanoi jatkaen pian puhettaan "Tervetuloa aukiolle."