Hyvät perunat ja bataatit, tänään uutta lukua luvassa.
Hugo
Kello näytti varttia vaille kahdeksaa kun pääsin ulos suihkusta. Astelin vessan peilistä itseäni, ja näytin ensimmäist kertaa ikuisuuteen puhtaalta. Vaikka olihan minulla mustetta vähän siellä suntäällä. Vetäisin käteni mustien hiuksieni läpi samalla kun toisella kädellä hivelin vatsalihaksiani. "Nää lihakset ei oo tullu tähän suosiolla." Muotoilin huulillani katsoen itseäni peilistä. Ennen kun kerkesin vajoamaan omiin ajatuksiini lähdin takaisin Jayn huoneeseen.
-
Astelin Jayn huoneen ovesta sisään ja näin hänen heiveröisen yläselkänsä peiton alta kun hän kuunteli musiikkia ja hyräili sen tahdissa heilutellen päätään puolelta toiselle. Vaikka halusin hymyillä nyt, en osannut. Se ei ehkä olisi aito hymy. Tai miten vaan.
Hän käänsi katseensa minuun ja veti peittoa hieman ylemmäs paljaan yläkroppansa suojaksi.
"Siinä on sulle paikka" Jay sanoi hiljaa ja kohotin tuolle kulmiani. Otin reppuni pohjalta ainoan valkoisen hupparini ja vedin sen pääni yli, ahdoin itseni sen jälkeen pehmeän peiton alle.
-
Aamulla heräsin aika aikaisin herätys kellon soittoon ja kuulin kun mutiseva poika korottautui sammuttamaan sen.
Vain koska minä ja minun huoro tuurini. Poika kellahti päälleni sängyltä.
"Sori..." Hän sanoi hiljaa ja nousi ylös. Hän avasin oven vaatehuoneeseensa ja sulki sen perässään.
Miksi nyt näin piti käydä.
