Poikabakteereja

2

Ronjasta tuntui tunnin menevän hitaammin kuin yleensä, ja se on kyseisen opettajan tuntien paljon. Tunnilla oli paljon asioita, joiden muuttaminen olisi saanut Ronjan rentoutumaan, mutta suurimpana syynä oli Lassin yleinen ärsyttävyys. Hän kurotteli lähemmäs Ronjan vihkoa nähdäkseen tehtävien vastaukset ja valitti, kun ei saanut luntata vierustoveriltaan. Pyyteli koko ajan kumia lainaan ja kyseli typeriä kysymyksiä kuten "Miksen saa sanoa Ryövärintytär?", "Mitä teet?" ja "Millä sivulla ollaan?". Kellon soitua Ronja huokaisi helpotuksesta, pakkasi tavaransa ja kiisi ulos luokasta ensimmäisten joukossa. Hän kyllä saisi kaverinsa kiinni välitunnin aikana, mutta Lassia hän ei halunnut nähdä.

Seuraava tunti oli Ruotsia, jota opiskeli Ronjan ystävistä hänen lisäkseen vain Miranda. Mielessään Ronja hurrasi nähdessään Lassin kävelevän päinvastaiseen suuntaan uusien ystäviensä kanssa. "Rakkautta ilmassa?", Miranda huikkasi kysyvästi huomatessaan Ronjan katselevan taakseen, Lassin suuntaan. Kysymys sai tytön kurtistamaan kulmiaan ja kääntymään Mirandan puoleen. "Viha-rakkaus-suhde on varmaan parempi sanavaihtoehto. Sillä on joku ongelma, kun se koko ajan yrittää saada mun huomiota", Ronja totesi pyörittäen silmiään. Miranda naurahti päätään pudistellen.

Ruotsin tunnin vierittyä verkkaisesti ohi, Ronja iloitsi seuraavasta lempitunnistaan: hyppytunnista. Hänellä oli tapana kuluttaa ne yläkerran oleskeluhuoneessa Eetun ja syvän hiljaisuuden kanssa. He eivät nimittäin koskaan puhuneet tervehdyksiä enempää. Se ei kuitenkaan haitannut Ronjaa, niin kauan kun hän pääsi olemaan tunnin kahdestaan Eetun kanssa, hän oli onnellinen.

Hyppytunnin alkaessa, suurimman osan ihmisistä kadotessa luokkiin ja Ronjan saapuessaan yläkerran hengailutilaan hänen näkökenttäänsä avautui huone, jonka takaseinän ikkunat valaisivat enemmän kuin tarpeeksi, jonka toisella seinällä oli pöytätaso, kaappi ja kahviautomaatti ja jonka keskellä oli pari pyöreää pöytää ja punaiset penkit. Yhdellä niistä istui Eetu.
Ronja heilautti pähkinänruskeat, lapaluihin yltävät suorat hiuksensa selkänsä taakse ja kiinnitti pojan huomion itsekseen tervehtimällä. "Moi Ronja!", Eetu vastasi hymyillen ja palasi sitten lukemaan jotain pöydällä olevalta läppäriltään. Yleensä Ronjakin käyttäisi tunnin läppärinsä ääressä, mutta nyt hänellä oli muuta tekemistä. Ronja istahti Eetua vastapäätä ja levitti pöydälle rullatun A3 paperin, nipun valokuvia, sakset ja tussin. Niiden avulla Ronja aikoi luoda kuvakollaasin hänestä ja ystävistään, erityisesti Mirandasta, jolla olisi synttärit viikon päästä ja joka tulisi saamaan maailman parhaan synttärilahjan.
Projektin aloittamiseen Ronja tarvitsi kuitenkin kahvia. Hän nousi tuoliltaan ja käveli automaatille, jonka alla olevasta kaapista hän etsi itselleen pahvimukin. Hän asetti sen automaattiin, tilasi itselleen mustan kahvin ja odotteli hetken kahvinkoneen päristessä.

Saatuaan höyryävän mukin käsiinsä Ronja maistoi kahviaan ja totesi sen maistuvan hyvältä ja saisi hommat näin hoitumaan nopeammin. Kävellessään pöytien välistä paikalleen, kahvimuki tiukasti käsissä, Eetun penkki päätti kuitenkin pilata päivän ja oli asettunut tielle niin, että Ronja kompastui siihen ja heitti kahvit itsensä sekä Eetun päälle.

"Au au au!" Kaksikko huusi kuorossa kuuman kahvin poltellessa vaatteiden läpi. Samaan aikaan purkaessaan tuskaansa ääneksi Ronja toisteli anteeksipyyntöjä ja riensi hakemaan kaapista käsipaperia. Kun vaatteita oli yritetty kuivata epätoivoisesti tarpeeksi pitkään, poltteleva kahvi alkoi jäähtyä ja sekä Eetu että Ronja lopettivat uikutuksen. "Anteeksi ihan kauheesti ei ollut tarkoitus!", Ronja sopersi ja alkoi seuraavaksi pyyhkiä pöydälle roiskunutta kahvia, jota ei onneksi ollut paljoa ja kaikki Eetun tavarat olivat kunnossa. "Ei se mitään, sitä sattuu", Eetu vastasi ja nousi seisomaan kuivatakseen housunsa paremmin Ronjan tehdessä samaa. "Kyllä mä jotenkin haluan korvata tämän". "Voithan sä aina tarjota mulle kahvit jostain vähän paremmasta paikasta", Eetu sanoi puoliksi vitsaillen. "Mennään vaikka heti. Coffee House on vaan muutaman minuutin kävelymatkan päässä", Ronja totesi ja nosti katseensa Eetuun vain huomatakseen hänen jo katselevan Ronjaa silmiin. Hento puna alkoi nousta molempien poskille, kun kumpikaan ei kääntänyt katsettaan pois muttei myöskään sanonut mitään. Ronja ei tiennyt, kuinka monta minuuttia hän oli upoksissa Eetun syvissä silmissä, mutta takaisin maan pinnalle hänet veti viimeinen ihminen maailmassa, jonka hän halusi juuri silloin nähdä.

"Ryövärintytäääär!", turhankin iloinen huuto kaikui käytävästä. Ronja käänsi äkkiä katseensa raollaan olevalle ovelle ja kirosi saatanaa mielessään. Pian musta kiharapehko ja iloiset silmät kurkistivat sisään, ja suuri virne levisi Lassin kasvoille. "Ensimmäinen huone minne katson, ja siinä sinä seisot! Vedän sinua puoleeni, Ronja!", hän nauroi omalle vitsilleen, eikä lainkaan välittänyt siitä, millaiseen otokseen oli astellut. "Minä taidan olla se joka vetää puoleensa, pikkupoikia nimittäin", Ronja vastasi ärsyyntyneellä äänensävyllä katsellessaan Lassin tulevan kokonaan sisään ja lähemmäs. "Sun pitäisi kuulemma esitellä mulle lukion paikkoja, koska myöhästyin viime tunnilta jonkun kymmenen minuuttia kun en tiennyt missä se pidettiin", Lassi kertoi iloisesti. "En mä nyt kerkeä! Oon menossa-", "Hei ei mitään, mee vaan. Mulla on muutenkin hommia", Eetu huokaisi ja palasi takaisin tietokoneensa ääreen. "Me voidaan mennä joskus toistekin. Vaikka huomenna?", hän ehdotti vähän iloisemmalla äänensävyllä, johon Ronja vastasi hymyillen nyökäten. "Sitten mennään", Lassi huikkasi napaten Ronjan kädestä kiinni ja lähti vetämään häntä käytävälle.

"Päästä irti!", Ronja kiukkusi ja veti kättään vapaaksi, mutta tuloksetta. Lopulta hän luovutti ja vain mulkoili Lassia, jonka naama näytti kohta repeävän ilosta. "Miksi sä näytät niin ärtyneeltä?", Lassi kysyi yrittäen kuulostaa viattomalta. "Mä saan susta poikabakteereja", Ronja ilmoitti ja nykäisi vielä kerran kättään itselleen, ja pääsi tällä kertaa vapaaksi. "Jonku pitäis selvästi palata päiväkotiin kasvamaan", Lassi totesi pudistellen päätään. "Hienoa että sä viimein ymmärrät ettet oo tarpeeksi kehittynyt tänne isojen ihmisten kouluun. Päiväkoti on tossa lukiota vastapäätä, ison tien toisella puolella. Ne varmaan ottaa sut sisään mielellään", Ronja laukoi naama vakavana, eikä Lassi enää vastannut mitään.

"Tässä on rehtorin kanslia ja opettajien huone. Oppilaiden ei kannata mennä sisään, vihaiset opettajat hyökkää muuten kimppuun", Ronja selosti ja viittasi kahteen oveen käytävän päässä. Heidän alkaessaan kävellä hän jatkoi puhumista. "Tällä käytävällä on lisäksi se vapaa-aikatila mistä sä mut revit ja kaksi äikänluokkaa. Ja siivouskomero, mutta sitä tietoa sä et varmaan tarvinnut". Lassi vaikutti ensimmäistä kertaa sinä päivänä oikeasti keskittyneeltä ja nyökytti aina välillä. Pikku hiljaa Ronja alkoi rentoutua. "Tuolla toisella puolella on historian, uskonnon ja ATK luokat, mutta me mennään nyt tästä portaat alas", Ronja sanoi käännähtäessään oikealle, josta meni portaat alas koulun aulaan. Lassi katseli vielä yläkerran parvelta alas. "Tää koulu näyttää paljon isommalta kun katsoo täältä kakkoskerroksesta", hän huikkasi ja tuli sitten portaat alas.

Koulun aulassa oli jonkun verran sohvia ja pöytiä ympäriinsä. Portaiden alle oli pistetty lokeroita, joita oli myös muualla pitkin poikin aulaa. Ronja ohjasi Lassin lokerikoiden ohitse ja osoitti ovea, joka johti huoneeseen opettajienhuoneen sun muiden alla. "Tuolla on juhlasali ja pukkarit, jotka sä kyllä osaat erottaa". "Jopa ilman laseja?", Lassi kysyi. "Jopa ilman laseja", Ronja huokaisi, ennenkuin jatkoi. "Kun me käännytään ympäri", -tässä välissä molemmat kääntyivät ympäri - "nähdään käytävä, jolla on kieliluokat, ja tuolla päässä on ovi kirjastoon ja portaat kellarikäytävään, josta löytyy luonnontieteiden luokat, mutta sitä mä en sulle esittele koska en viihdy siellä ja sä oot käynyt siellä jo. Loppu!", Ronja ilmoitti ja huokaisi. "Oli kivaa auttaa, nyt mun pitää mennä takaisin", hän vielä ilmoitti ja lähti sitten kävelemään takaisin portaille. "Hei oota! Missä on vessat?" Lassi kysyi. "Sun takana", Ronja mutisi ja kipitti sitten ylös niin nopeasti kun pystyi. "Missä sulla on seuraava tunti?!", Lassi vielä huusi tytön perään, muttei saanut enää vastausta.

Ronjan palatessa hakemaan tavaroitaan, Eetu oli jo kadonnut jonnekkin, luultavasti siksi että tunnit loppuisivat kymmenen minuutin päästä ja sen jälkeen olisi ruokailu. Koska lukio ei ollut kovin suuri, sen oppilaat kävivät syömässä ammattikoulun ruokasalissa, joka oli noin sadan metrin päässä lukiosta. Ronjan pakatessa tavaroita reppuunsa hän huomasi Eetun paikalla paperin, joka näytti erehtymättömästi lukujärjestykseltä. Jokainen lukion oppilas pystyi tietenkin katsoa lukkarinsa helposti wilmasta, mutta Ronja otti paperin mukaansa. Mahdollisuus palauttaa ihastuksen kadonnut tavara?
Kukaan ei heitä sellaista tilaisuutta hukkaan.
👀
👀
// Jupiii jeejee sain kirjotettuu jotaa