Eli aloin kirjottaa tällast yoonmin fanficii ja haluun ihan ekaks varottaa jo kielioppi virheistä esim pilkun käytöstä jne. mut toivon et saatte selvää tästä ja no tää eka luku on ny vähä tällane, mut toivottavasti pidätte! 💞
Yoongin nk
Kuulin herätykseni soivan, mutta olin liian väsynyt sulkemaan sitä, tai varsinkaan nousemaan ylös, joten painoin tyynyn korvieni suojaksi ja käänsin kylkeä. Vähän ajan päästä heräsin äitini rynniessä sisään huoneeseeni, jossa lojui vielä muutama purkamaton pahvilaatikko, noin viikon takaisesta muutosta. Kuulin äitini huutavan ovelta herätykseni soineen kohta vartin ja että en voisi myöhästyä heti ensimmäisenä koulu päivänä. Rämmin ylös ja menin valmistautumaan päivää varten. Kun olin saanut mintunvihreäksi värjätyn tukkani edes jonkinlaiseen järjestykseen, menin valikoimaan itselleni päivän asua. Lopulta päädyin pukemaan mustat polvista revityt farkut ja valkoisen hupparin. Heitin repun olalleni ja lähdin ulos ovesta raikkaseen loppu elokuun pilviseen aamuun, kävelemään kohti tulevaa lukiotani.
~~
Koululla uusille ekoille pidettiin kierros koulun tiloissa, jonka jälkeen perehdyttiin koulun sääntöihin. Lopulta oppilaat päästettiin ruokailuun. Kävelin ruokasalin poikki etsien katseellani tyhjää paikkaa, jonne voisin istua. Lopulta päädyin istumaan yksin neljän hengen pöytään. Olin juuri alkamassa syömään, kun vaalean ruskea hiuksinen ja musta hiuksinen poika istuutuivat toiselle puolelle pöytää. Tuijotin heitä ihmeissäni tajuamatta edes tervehtiä. Musta hiuksinen poika huomasi reaktioni ja kysyi nopeasti "onhan tää okei et istutaan tässä?" vastasin pojalle "joo tottakai". Toinen pojista ojensi kätensä minua kohti kätellääkseen ja kertoi nimekseen Namjoon ja kertoi musta hiuksisen pojan olevan Jin. Söimme yhdessä ja opimme tuntemaan toisemme paremmin, joten ruokailun jälkeen lähdimme yhdessä välitunnille. Päätimme mennä lokeroidemme lähelle istumaan, koska ulos menneminen juuri alkaneeseen tihkusateeseen ei hirveämmin innostanut meistä ketään.
Jiminin nk
Olimme päättäneet jäädä kavereideni kanssa viettämään välituntia sisälle lokeroiden vierustalle. Juttelimme niitä näitä parhaan ystäväni Taen ja tänään saamamme kahden uuden ystävämme Jungkookin ja Hoseokin kanssa, kunnes kuulimme puhetta ja huomasimme kolmen pojan tulevan myös istumaan lattialle. He pysyttelivät noin kuuden metrin päässä meistä ja jatkoivat juttujaan meistä välittämättä. Yksi pojista oli kiinnittänyt huomioni heti ensisilmäyksellä. Hänellä oli vaalea täydellinen iho, sirot kasvot, pari korvista ja mintunvihreät hiukset. En pystynyt kuin tujottamaan, hän oli varmasti maailman kaunein olento. En saanut katsettani irti tuosta pojasta, vaan tutkin katseellani tarkasti jokaista yksityiskohtaa hänessä, kunnes hän käännähti katsomaan minuun päin ja tuijotti suoraan silmiini, kunnes tajusin nopeasti kääntää katseeni lattiaan. En edes ollut varma kuinka kauan olin tuijottanut poikaa ja minua hävetti kuinka läpinäkyvää se oli ollut. Pidin katseeni tiukasti lattiassa punastuen koko ajan enemmän, ystävieni puhuen iloisesti ympärilläni. Minua nolotti nostaa katsettani, peläten kohtaavani pojan silmät. Pystyin melkein tuntemaan pojan tuijotuksen niskassani. Onneksi kellot pirahtivat välitunnin loppumisen merkiksi, joten nousin nopeasti ylös ja pakenin kohti seuraavan tuntini luokkaa.
Mitäs piditte tää eka osa nyt oli aik tylsä, mut lupaan et jatkossa tulee olee mielenkiintosempi! Ps kommentoikaa mitä tykkäsitte💓
Ja täs viel hieno kuva Jimpasta muumin kaa😘 niinku Muumi=Suomi joten niinku TORILLA TAVATAAN!!!
VOUS LISEZ
YOONMIN - läpinäkyvä
Roman d'amourEn saanut katsettani irti hänestä, joten päädyin vain tujottamaan ehkäpä maailman kauneinta olentoa, kunnes hän käänsi katseensa minuun ja katsoi suoraan silmiini