Mietteitä ja kahvia.

Ehkä hiukan kylmä cappuchino.

Ovikello kilahtaa kun astun sisään kahvilaani. Mustat sotkuiset hiukseni heilahtavat ja tulipunaiset huuleni vääntyvät hymyyn. Pian tervehdykseen, kun huomaan Aaronin istumassa kuppilan kulmassa. Hän tervehtii viittilöiden minua istumaan.

Ennen kuin istuin Aaronin viereen kävin hakemassa itselleni cappuchinon äreältä baarimikolta
Jacobilta. Hän katsoi minua hirvittävän arvostelevasti, mutta antoi silti, ehkä hiukan kylmän ja hintavan cappuchinoni.

"Hei Varpu,". Aaron huikkaa, kun istun hänen viereen.

"Miten menee Aaron?"

"Ihan hyvin tässä, Melissa ja lapset lähtivät uimaan joten päätin tulla tänne katsomaan vähän urheilua,".

"Mitä Melissalle kuuluu en ole nähnyt häntä sitten Emilian viisvuotis syntymäpäivien?"

"Ihan hyvää, Matias pitää vähän hereillä ja kun on uusi vauvakin syntymässä niin kyllä sitä kiirettä pitää,".

"Melissa on hiukan vaikea kun tämä on raskaana, koko ajan vaatimassa jotain. Onneksi hän relasi tänään,".

"Ymmärrän hoidin siskoani tämän ollessa viimeisillä viikoilla ja myös  kuukauden hänen riiviö tyttöjään. Se on hyvin raskasta, mutta loppujen lopuksi aika ihanaa,".

" Niin on. Päätimme muuten Melissan kanssa tulevalle pojallemme nimen    "Petteri" ,".

Meinaan vetäistä ylihintaisen cappuchinoni suoraan nenästä sisään.

Siis hei haloo Aaron "Petteri". Onhan se hauska nimi, mutta jos lapsi syntyy kiusaajien aika-kaudelle hänellä tulee olemaan hyvin rankkaa joulun alla.

"No Varpu?" Aaron kysyy kun vaivun mietteisiini. "Mitä pidät? Koko nimi olisi Petteri Ilmari Kyösti Nurmi,".

En ehkä voisi pitää pokeri naamaa pidempään. Nipistin itseäni ja sanoin väkinäisesti "Sehän on aivan loistava nimi tosi luovaa,".

Aaron taisi niellä sen valheen ja kysyi sitten kuin olisi unohtanut kysyä sitä.

"Mutta Varpu, mitäs sinä täällä teet? Harvemmin näen sinua kahviloissa tai edes missään vapaa-ajalla liikenteessä,".

"Otin lopputilin murha oikeudenkäynnin kirjurina,". Sanon huolettomasti.

"Hyvästi tylsä kirjaaminen, ihmisten nimien etsiminen ja muut tylsät oikeudenkäyntijen merkitseminen,".

"Varpu sehän on iso asia!" Aaron huudahtaa järkyttyneenä ja yrmeä baarimikko katsahtaa meitä kassalta.

"Mitä sinä aijot tehdä nyt työnäsi?"
"Kai sinun pitää jotenkin tienata elantonsi?"

"Tietenkin Aaron,". "Käyn matikka-ja talous tieteen tutkinnot uudestaan ja rupean myyjäksi varmaan Prisman tai K-markettiin,".

"Oletko varma, että se oli hirvittävän hyvä valinta?"  Aaron kysyy ja takertelee sanoissa.

"Kun tota ei millään pahalla Varpu, mutta näytät hiukan nuhjuiselta,".

"Tietenkin Aaron, älä höpsi,".

"No kun yleensä olet niin huolellinen ja pänttäytynyt,". Aaron sanoo ja nyt ei edes yritä kuulostaa kohteliaasti vaan ystävänä.

"Tänään en vain jaksanut pänttäytyä halusin vain kahvia,".

Sen enempää Aaron ei kysellyt. Puhuimme vain urheilusta, vanhojen ystäviemme kuulumisista ja lisää tämän "Petterin" syntymästä.