Kun pääsimme perille niin näimme lyhyttukkaisen naisen jonka nimi oli Erja. Hän kertoi että Siru ja Viltsu majottuisivat ylätallissa joten saisimme olla rauhassa. Maria sanoi että meidän olisi hyvä talutella poneja pitkän matkan jälkeen ja muutenkin käydä tutustumassa paikkoihin niin he kävisivät ilmoittamassa meidät. Kun olimme taluttelemassa poneja niin ympärillemme tuli joukko ihmisiä ja paljon kysymyksiä esimerkiksi "ovatko nuo teidän" tai "miks teillä on omat hepat mukana" se oli todella rasittavaa. Kun olimme talutelleet poneja niin veimme ne talliin onneksi muilla ei ollut lupaa tulla ylätalliin joten voisimme olla ihan rauhassa ja purkaa tavarat jotka äitimme olivat tuoneet talliin. Laitoimme hepoille vielä vähän heiniä jota oli jäänyt yksi ikea kassi yli. Sitten Erja tuli hakemaan meidät ja sanoi että voimme käydä ruoan ja tuntihevosten jaon jälkeen näyttämässä poneille maneesia ja kentää jotta huomenen tunti sujuisi ilman suurempaa hämminkiä. Ruoka oli tosi hyvää. Sitten menimme katsomaan huoneemme ja veimme omat tavaramme. Kävimme kävelyttämässä hepat ja tulimme sisälle oli aika mennä nukkumaan olimme ihan poikki ja nukahdimme melkein heti.
