Star Boy //in Finnish //

Mistä kaikki alkoi (Prologi)

Heräsin aamulla siihen, että aurinko paistoi silmiini. Tänään on lauantai. Nousin istumaan sängyn reunalle ja otin puhelimeni laturista. Tarkistin
viestit, joita oli tullut yön aikana ja menin vessaan. Yleensä nukun pitkään, mutta tänään heräsin aikaisin outoon tunteeseen.

Olen siis Hallie 16 vuotias tyttö Suomesta. Asun Tampereella Äidin, Isän ja siskon kanssa. Lopetin peruskoulun noin 2 viikkoa sitten. Syksyllä oon menossa lukioon. Olen tämmönen tavallinen tyttö, joka tykkää juosta, matkustella ja kuunnella musiikkia, mutta kaikki muuttuu, niin mäkin tuun muuttumaan.

Noin 15 Min päästä kun olin käynyt kylmässä aamusuihkussa ja pessyt hampaani menin takaisin huoneeseen. Aukaisin vaatekaappini ja otin sieltä revityt farkut, mustan vyön ja perus raidallisen paidan. Otin myös mun Vansit mukaan ja aukaisin huoneen oven. Mun pikkusisko Emma tuli just sen huoneesta ulos kuulokkeet päässä. Emma, isä ja äiti on lähössä tänään mummon luokse Juväskylään. Mä oon menossa mun parhaan kaverin Nellan kaa elokuviin.

"Huomenta" äiti sanoi mulle ja Emmalle ja laittoi pöydälle kaksi lautasta joissa oli munakasta. "Emma heti, kun syöt mene suoraan autoon" äiti lisäsi hetken päästä.
"Huomenta" vastattiin samaan ääneen Emman kanssa ja naurahdettiin. "Juu" Emma vastaa äidille. Kaikki paitsi minä oli siis lähdössä mun mummon ja papan luokse Jyväskylään. Mummo ja pappa asuivat omakotitalossa Jyväskylän lähellä. Nuorempana mummola oli mun lempipaikka, mutta nyt en ole käynyt siellä ehkä 5 vuoteen, koska ei ollut aikaa tai en muuten vaan halunnut...

˚˚˚
Oli jo klo 22.00 eli aika myöhä. Keneltäkään ei kuulunut soittoa, vaikka yleensä äiti soitti sata kertaa varmistaakseen, että oon kunnossa. Kuitenkin noin 15 min päästä mummo soitti:
-"Hei rakas, tiedätkö missä vanhempasi ovat, kun heidän pitäisi olla jo täällä mutta heitä ei vielä näy täällä"
-"Hei mummo, en tiiä, äiti ei oo soittanu moneen tuntiin"
Puhelu jatkui jonkun aikaa, kunnes kuulin ovikellon soiton. Menin eteiseen ja avasin oven. Oven takana seisoi kaksi miestä, jotka sanoivat myöhemmin, että ovat poliiseja. Aluksi oli kiusallisen hiljaista, kunnes yksi miehistä otti hatun päästään pois ja rohkeni sanomaan
"Vanhempasi ovat kuolleet auto-onnettomuudessa ja sisaresi on koomassa keskussairaalassa."

Eli siis tässä tää nyt on mun ekan kirjan eka luku. Tää jäi vähän lyhyeks, mutta seuraavista luvuista tulee pitempiä.
Kiva et luette ja nähdään ens luvussa:)
XO Kata❤️✨