palasista korjattu

osasto D kutsuu

• Kertoja •

Taehyung oli odottanut jo kolmatta tuntiaan sairaalan odotushuoneessa. Pieni, turhautunut huokaisu karkasi blondin huulilta, eikä aikaakaan kun odotushuoneen toisesta päästä kuului naisen ääni kirkkaana. "Kim Taehyung?"

   Poika nousi ripeästi seisomaan, nappasi kuluneen reppunsa ja kaulaliinansa viereiseltä penkiltä ja ajatui naisen äskeisen kutsun suuntaan. Käännös ovesta sisään, valkoiseen huoneeseen. Taehyung etsi katseellaan tuolin johon asettui lääkäriä käteltyään ja odotti tuloksia.

   "Avohaavoja ei ole, mustelmia ja kylkiluunmurtumaa lukuunottamatta kaikki näyttää olevan kunnossa. Sut siirretään huomenna psykiatriselle puollelle, Jeon Jungkook nimisen pojan luokse joka pysyy sun tukihenkilönä niin kauan kuin tarvetta..." nainen selittää rauhallisesti, vilkuillen konettaan. "Jungkook tulee käymään sun huoneessa tänään keskustelemassa, ja hakee sut huomenaamulla aamupalan jälkeen" nainen kertoo ja nousee ylös. "Mä saatan sut huoneeseen, että löydät varmasti perille"

  Taehyung nyökkäsi lyhyesti ja lähti seuraamaan valkoiseen takkiin pukeutunutta naislääkäriä ihmispaljouden ja lääkäreiden seassa, desifiointiaineen hajuista käytävää pitkin, kohti B-puolta. Huomenna Taehyung siirrettäisiin D-puolelle, asuntolaan. Oli onni, että naapurinmummo, oli kyselemässä kadonnutta sanomalehteään Taehyungin kotiovella ja kuullut pojan heikon avunhuudon. Talonmiehen avulla, ovi oli saatu rikottua ja ambulanssi oli kutsuttu paikalle. Ilta oli ollut pojalle elämänsä pahin, Taehyungin poikaystävä oli seksuaalisesti hyväksikäyttänyt ja pahoinpidellyt Taehyungin jo aamun pikkutunneilta, iltahämärään asti. Taehyungin menettäessä tajuntansa, ja seuraavan kerram herättyään blondi oli maannut sairaalasängyssä itkevä äiti vieressään. Lääkäri oli todennut, ettei tästä helppo reissu tule, ja Taehyung tarvitsee ammattilaisen apua, toipuakseen tilanteesta ja pärjätäkseen tulevaisuudessa.

   Taehyung istahti valkoiseen sänkyyn, ja
oven sulkeutuessa purskahti itkuun. Blondi vuodatti kipuaan ja pahaa oloaan yksin sairaalahuoneessa, tai niin Taehyung ainakin luuli. Sillä ovelta kuului rauhallinen ja matala kysymys .
"Haluutko sä jutella?"

tervetuloa siis mun uuden tarinan pariin, toivottavasti sain sut jäämään. muutama sidenote tähän vielä. tää tarina ei tuu olee kaikista aktiivisin, mut yritän kirjottaa teille luvun kahteen viikkoon, jopa kerran viikossa jos mulla aikaa on. tarina tulee olee täynnä rankkoja aiheita, joten jos se ahdistaa pyydän et etsit jotain mukavampaa luettavaa, mun tarkoitus on vaan viihdyttää. muista et oot tärkee!