seuraavana aamuna jisung heräsi päänsärkyyn ja omasta huoneestaan. 'toiko joku mut jo kotiin?' orava poika mietti yrittäen muistella viime illan/yön tapahtumia. tuo nousee sängystä mennen keittiöön etsimään buranaa pääkipuun.
"jisung? heräsit sitten jo" blondi kuulee äitinsä äänen selän takaansa. "joo missä meidän buranat on" jisung sanoo ilman että kääntää katsettaan kaapista.
syötyään lääkkeen jisungin äiti pyytää poikaansa puhumaan. "joku kim namjoon toi sut eilen kotiin sanoen ett olit taas juonut, jisung oon oikeesti huolissani sä dokaat jo ihan liikaa" nainen piti poikansa käsistä kiinni huolissaan. "jos sulla on jotain huolia voit kertoo ne mulle" jisungin äiti suukotti poikansa otsaa ja hymyili.
