Mä tutustuin Tinjaan reilu seitsemän vuotta sitten, kun muutin tänne toiselta puolelta Suomea. Tinja on aina ollut se ykkönen. Se, jolle voin kertoa mitä tahansa, milloin tahansa. Voin soittaa sille vaikka keskellä yötä, herättää sen menemällä oven taakse mihin aikaan tahansa. Mä rakastan sitä todella paljon - ja se rakastaa mua. Siinä rakkaudessa tosin ei ole mitään muuta ku ystävyyttä. Me ollaan ystäviä, parhaita sellaisia. Eikä asia tule muuttumaan milloinkaan. Tinjalla on aivan muu jätkä mielessä. Ja niin myös mulla.
Meidän porukkaan kuuluu Tinjan lisäksi kaksi muuta muijaa. Rianna ja Nanni. Molemmat on Tinjan hyviä ystäviä lapsuudesta ja näin ollen myös mulle todella tärkeitä. Rianna syntyi 2000-luvun alussa Jyväskylässä, josta muutti isänsä kanssa jo muutaman kuukauden ikäisenä Turkuun. Nanni taas on kotoisin täältä. Syntynyt täällä, asunut täällä aina vuoden 1999 puolesta välistä saakka. Ei sitä helposti pois kotikaupungistaan saa, hyvä että suostuu lähtemään Helsinkiin viettämään meidän monivuotista perinnettä. Linnanmäki, shoppailua, kahvittelua, paljon naurua, lisää kahvia ja shoppailua, hyvää ruokaa ja lopuksi vierailu Fazerin tehtaalla. Se vierailu tietää taasen paljon suklaata ja muita hyvyyksiä, joita riittää vähintään seuraavaksi kuukaudeksi. Ehkä pidempäänkin.
Toki meidän porukassa on mun lisäksi muitakin jätkiä. On Otto, joka seurustelee kolmatta vuotta Tinjan kanssa. Otto on porukan narri, on varmasti ollut jo vuodesta 1998. Vetää jokaisen asian överiksi, heittelee vitsejä jatkuvasti, varsinkin niissä vakavissa keskusteluissa, jotka Oton kommenttien jälkeen eivät ole enää kovin vakavia. Sitten on Oton paras kaveri Anttoni. Se on hiljainen, todella kiltti poika. He ovat kuin yö ja päivä, silti toistensa seurassa aina kun se mahdollista on. Ehkä he ovat tottuneet siihen. Varmasti ovatkin, kun nukkuivat vierekkäin jo synnytysosastolla.
Sitten on vielä Eemil. Meillä on sellanen friends with benefits - suhde. Ollut jo puolisen vuotta. Molemmat on sen kanssa ihan sujut, niin myös meidän ystävät. Aluksi mä tosin ajattelin Tinjan nirhaavan mut, koska kyseessä on sen pikkuveli, mutta siinä ei ollut mitään ongelmaa. Tinja on vaan onnellinen että Eemil pyörii tutuissa piireissä, nussii tuttua ihmistä, eikä paina menemään ties ketä ja missä. Ja vaikka Eemil on nollakakkonen, siskoaan kaks vuotta nuorempi, vaikuttaa se usein menevän juuri toisinpäin.
Viimeisten viikkojen aikana tähän on kuitenkin tullut sellainen pikkuinen juttu. Tai ei edes pikkuinen. Aika isokin. Nimenomaan mun puolelta. En mä tiedä mitä Eemil ajattelee, mitä se haluaa - vai haluaako mitään enempää. Mutta mä haluan sen jätkän olevan kokonaan mun.
// pls dont judge me. oon ollu kauan kirjottamatta, joten teksi on luokkaa ripuli ainakin näin aluksi. mutta kyllä mun ajatukset alkaa kulkemaan taas hieman nopeampaa ku saan tän stoorin alkuun oikeen kunnolla. ja mitä nopeampaa ajatukset kulkee, sen parempaa teksiä tulee
mutta mutta tää tulee olemaan sellasta kivaa draamaa aikalailla, koska mullahan ei taida olla yhtään kirjaa jossa ei olisi draamaa. draama on osa mua ja mä osa sitä :DDD
tää kirja sai inspiraatiota adi l haslan kokonaan mun nimisestä kappaleesta jota oon nyt viimiset kaks päivää luukuttanu
ps. isac on tän kirjan yks päähenkilöistä. sekin vain ja ainoastaan pyynnöstä snäpin kautta, tunnistat varmaan itsesi jos tätä luet
