Highway To Adventures (In Finnish)

Matka alkaa/Luku 1

Niklas

Pakkaan viimeiset tavarani rinkkaani ja suljen vetoketjun. Suoristan selkäni ja kierrän katseellani ympäri huonettani varmistaen, etten ole unohtamassa mitään olennaista. Vakuutettuani itselleni, että minulla on mukana kaikki tarpeellinen, lähden huoneestani ja vien rinkkani eteiseen. Pakkaan rinkan pienimpään taskuun vielä avaimet ja menen veljeni huoneen ovelle. Koputan ensin ja avaan oven. Näen hiuksensa blondiksi värjänneen ja sinivihreä silmäyksen kaskoisveljeni Danielin sulkevan rinkkansa vetoketjun. "Onhan sulla kaikki mukana?" kysyn tältä. "Joo, pitäis olla" hän vastaa vilkaistessaan huoneensa läpi. Hän nappaa vielä puhelimensa ja kiikuttaa rinkan eteiseen omani viereen. 

Hyvästelemme äidin ja pikkusiskon, puemme kengät jalkaan, otamme vaellussaappaat ja takit mukaan ja pakkaamme ne isän avustuksella takakonttiin. Lähdemme ajamaan isän kyydillä juna-asemalle.
Pian olemme perillä ja näemme melkein kaikki muut porukastamme.

Isä parkkeeraa lähelle pääovia ja me astumme ulos autosta, nappaamme rinkkamme takakontista ja Daniel hyvästelee isän jonka jälkeen hän menee jo muiden luo. Lasken oman rinkkani maahan, suljen takakontin ja käännyn katsomaan isää. "Olkaa varovaisia, pidä huolta muista älkääkä tehkö mitään tyhmää" isä sanoo ja vetää minut halaukseen. "Joo joo, älä huolehdi" vastaan hymyillen ja halaan tätä takaisin. "Muistakaa kuitenkin se tärkein asia, eli pitäkää hauskaa" tämä lisää vetäytyessään halista. "Tietty" vastaan ja sanon heipat tälle. Nostan rinkan selkääni ja katson kuinka isän musta mersu kaartaa pois parkkipaikalta.

 Käännyn ympäri ja menen muiden luo. Heti ensimmäisenä kohdistan katseeni Ruskaan,tyttöystävääni ja porukan vanhimpaan jolla on veren-punaiset hiukset ja kirkkaan vihreät silmät. Hymyilen tälle ja tämä hymyilee takaisin. Siirrän katseeni Gabrieliin, porukan nuorimpaan ja kolmanteen poikaan. Tällä on luontaisesti hiukan porkkanan oranssia tummemmat oranssinpunaiset hiukset ja vihreäruskeat silmät. Huomatessaan minut hän nyökkää ja hymyilee, joten nyökkään takaisin.
Pojan vieressä seisoo tämän tyttöystävä, mustahiuksinen ja sinisilmäinen Luna, jolla on monta lävistystä korvissa, yksi nenälävistys ja huulilävistys. Käännän katseeni vielä porukan kolmanteen tyttöön, porukan lyhyimpään (169cm) ja minua minua muutamaa sävyä tummemman ruskea hiuksiseen ja suklaan ruskeisiin silmiin omaavaa Violaan, joka tällä hetkellä hukuttaa Danielia suukkoihin. Porukan lisäksi on vielä minä, hyvin vaalean ruskeat hiukset ja saman väriset silmät kuin Danielilla omaava, pisin koko porukasta (185cm).

Pyöräytän silmiäni Violan toiminnalle ja menen Ruskan luokse ja annan tälle muutaman pusun. Käännyn sitten muihin päin. Pian Viola ja Luna tulevat halaamaan minua, jonka jälkeen Gabriel melkein syöksyy päälleni. Halaamme pitkään ja minun luotani hän sinkoaa Danielin luo ja halaa tätä vielä pidempään. Naurahdan hiukan tämän käytökselle. "Lähetäänkö?" Kysyn, kun he erkanevat toisistaan. Saan myöntäviä vastauksia, joten lähden rinkka selässä ja Ruskan käsi omassani kulkemaan rautatieaseman ovia kohti.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Moi vaan, ajattelin alottaa tälläsen hienon tarinan, joka on mun eka wattpadissa. Jos olet päätynyt siihen tulokseen, että haluat lukea tätä tarinaa lisää, niin aivan mahtava juttu, toivottavasti et pety 😅. En oo oikeestaan viel edes päättäny, että onko tää tarina vaan fiktiota vai jopa fantasiaa, mutta se selviää sitten ajan myötä (hyvin ammattimaista 😂). Mut joo, julkaisutahtia en voi luvata, mutta mä pyrin aina pitämään edes muutamaa lukua valmiina, jotta niitä tulis säännöllisesti (jos siis tää tarina saa suosioita xd). Voteta ja kommentoi, nähään ens luvussa :).