Sinun vain ☆K-16☆

4. Rakastan sinua nyt, Rakastan sinua aina

Joo mennää vaa suoraa lukuun ilman alkuhöpinöitä/ ;:))  paitsi sen verran että tässä taas ihana drarry video :)))))

Harryn nk.

Istuin Draco hajareisin syissäni pitkällä puisella penkillä. Dracon sormet seikkailivat hiuksissani ja minä tuijottelin Dracoa silmiin. Dracon silmät olivat kuin valtameri. Niihin saattoi upota ja eikä tajunnut ketään muuta olevankaan olemassa. Painoin huuleni Dracon huulia vasten ja suljin silmäni. Kaikki oli mennyt siihen asti hyvin, kunnes olimme järjestäneet pienen ohtauksen aamiaisella. on ei puhunut minulle eikä kukaan luihuinen edes katsonut Dracoa päin. Kaikki oli sekaisin ja kaikkein sekaisimmin olivat omat ajatukseni. Miksi hitossa minä ja Draco emme voisi olla yhdessä? Oliko se niin iso rikos jos rakastimme toisiamme? Irtauduin suudelmasta ja painoin pääni Dracon olkapäätä vasten. "Onko kaikki hyvin Potter?" Draco kysyi huolissaan. "Mietin vain sitä moten tämän kerron Siriukselle". vastasin tyynnytellen. Draco nyökäytti päätään ja avasi suunsa. "En tiedä voinko koskaan kertoa tästä isälleni, ymmärräthän?" Nyökkäsin surumielisenä. Dracon isä Lucius Malfoy voisi tappaa meidät molemmat, jos saisi tietää, mitä puuhasimme linnassa. Yhtäkkia mieleni kirkastui ja keksin täydellisen suunnitelman Dracon piristämiseksi. "Tule!" kuiskasin Dracolle ja otin hänen kädestään kiinni.

    Vein hölmistyneen Dracon Rohkelikkojen oleskeluhuoneeseen. Huoneessa ei ollut muita kuin Seamus, sillä kaikki olivat lähteneet Tylyahoon. Itse olin jättänyt reissun väliin ollakseni rauhassa Dracon kanssa. "Ei täällä saa olla muitten tupien oppilaat!" Seamus sanoi närkästyneenä. Katsahdin Seamusta pyytävästi. Seamus kohautti olkiaan ja hymyili viekkaasti. "Jään yhden sinulle velkaa!" Juoksimme Dracon kanssa makuusaliin. Makuusaliin päästyämme kaappasin Dracon syleilyyyni. "Nyt aion tehdä jotain kivaa sinulle", sanoin Dracolle viekkaasti. Laitan käteni Dracon hiuksiin ja huuleni hänen kaulalleen. Draco sulkee silmänsä ja voihkaisee. Tunnen Dracon etumuksen kovettuvan ja alan imeä kaulaa kovemmin. Nyt Dracon etumus on kivenkova. Omanikaan ei ole mikään pehmein. Draco alkaa liuttaa vasenta kättään haaroihini. Voihkisen, kun Draco kouraisee haarojani. Kaadan meidät Ronin sängylle ja...

  Heräämme lusikasta kovaan rymäykseen. "RUHJOO!" Hätkähdämme hereille ja ponkaisemme ylös sängystä. Tajusin sekuntia myöhemmin olevamme täysin alasti. "HARRY! SINÄ SAASTAINEN... HOMO! MIKSI JUURI MINUN SÄNGYSSÄNI!!??"  Ron huusi naama yhtä leiskuvan punaisena kjin hänen tukkansa. Ron oli paiskannut loitsulla yöpöytänsä päin seinää. Ron seisoi sängyn vieresasä vihasta täristen. "Anteeksi Weasley, mutta sänkysi oli lähin johon pääsimme", Draco sanoi sovittelevasti. "ÄLÄ SINÄ KULONSYÖJÄ MINULLE PUHU! ETTÄ NIIN KOVAT HALUT ON, ETTÄ PITÄÄ ENSIMMÄISEEN SÄNKYYN KAATUA RAKASTELEMAAN!!" Ron raivosi enemmän punaisena, kuin Harry oli koskaan nähnyt. Draco oli noussut ylös ja keräili kiireisenä lattialta vaatteitaan. Juuri kun Draco oli saanut päälleen vain housut, kimpaannuin Ronin raivoamiseen. Huokaisin syvään ja nappasin kiinni Dracosta. Painoin huuleni rajusti Dracon huulia vasten ja pujotin toisen käteni Dracon valmiiksi hikisiin hiuksiin. Ron valahti valkoiseksi. Draco vastasi suudelmaani ja meidän kielemme tutkivat toisiaan. Meidän maailmassa ei ollut muita. Ron suuttui täysin ja paineli pois makuusalista. Juuri sillä hetkellä, kun Ron lähti erkanimme toisistamme.  "Huh.. En olisi kestänyt enää sekuntiakaan!" Draco puuskahti punastellen. "Ai et vai?" kysyin viekkaasti ja läpsäisin Dracon persettä. Draco vinkaisi ja puki paitansa päälle. Puettuamme kävelimme yhdessä alas portaita. Olin unohtanu, että....

"Mitä hemmettiä!"

"Kattokaa..!"

"Mitähän nuo on ollu tekemässä!?"

"Eikä! Miten tälläista sallitaan!!"

Tartuin hetken mielijohteesta Dracon kasvoista ja annoin Dracon huulille pitkän suudelman. Osa Rohkelikoista taputti, osa vihelsi ja osa ei tiennyt mitenpäin olisi ollut. Saatoin Dracon muotokuva-aukolle ja halasin tätä vielä läksiäisiksi. Kun Draco oli kadonnut näkyvistäni, käännyin kohti oleskeluhuonetta. Koko huone tuijjotti minua. "Noniin, kaikki takaisin omiin hommiin!" Fred ja George huikkasivat, mutta itse lähestyivät minua. "Hyvä Potter! Me jo lyötiin vetoa, että milloin alatte puuhastella!" sanoi Fred ilkikurisesti hymyillen. "Ni ii iin veliseni, se olisi kuusi kaljuunaa minulle!" lisäsi George virnistellen. Fred kaivoi nahkaisen pussukan taskustaan ja ojensi nyrpeänä rahat veljelleen. "Olisin käyttänyt ne Sekon pilapuodissa,  mutta ei sitten..." Fred ja George livahtivat tiehensä kiistellen sontapomeista tai muusta turhan päiväisestä. Harry istahti nojatuoliin ja tunsi olevansa koko Rohkelikkotornin onnellisin poika. Kunnes.

Dracon nk.

Seuraavana aamuna saavun aamiaiselle aikaisin. Haluan olla vastaanottamassa pöllöpostia mahdollisimman nopeasti, sillä äiti on luvannut lähettää lempi pörrösukkani pöllöllä. Luihusten oleskeluhuone on kylmä, varsinkin näin joulun alla. Saavun Suureen saliin ja huomaan pöllömme Mercuryksen liihottelevan minua etsien. Istahdan Luihusen pöytään ja vislaan pöllölle merkiksi olinpaikastani. Pöllö tiputtaa syliini paketin ja punaisen kirjeen. Avaan punaisen kirjeen, ja koko sali täyttyy isäni mahtavasta mylvinästä.

"DRACO LUCIUS MALFOY! HETKEN JO LUULIN, ETTÄ VOISIN JOPA SANOA OLEVANI HITUSEN YLPEÄ SINUSTA, MUTTA SITTEN SINÄ PIKKU PASKIAINEN MENET JA PILAAT SUKUMME MAINEEN!! EI KUUNA PÄIVÄNÄ OLE KUKAAN MALFOYN SUVUSTA OLLUT NOIN SAASTAINEN! JA NYT MIETIT VARMASTI PIENESSÄ JA AIVOTTOMASSA PÄÄKOPASSASI, MITEN TIEDÄN. ERÄS TYTTÖNEN NIMELTÄÄN PANSY PARKINSON VIHJASI MINULLE, ETTÄ SINÄ DRACO, OLET SAASTAINEN HOMO!! EN TIEDÄ KUKA SINUT ON KIRONNUT TAI JUOTTANUT SINULLE AMORTENTIAA, MUTTA VOIT OLLA VARMA, ETTÄ JOS SAAN SEN TAI SINUT KIINNI HÄNEN KANSSAAN, TEEN TEISTÄ KUMMASTAKIN LOPUN! OLETAMME SILTI ÄITISI KANSSA SINUN TULEVAN JOULUNA KOTIIN, MUTTA ILMAN MITÄÄN SAASTAISIA TAKA-AJATUKSIA! PUHUIN ASIASTA KALKAROKSEN KANSSA, JA HÄN SANOI, ETTEI TIEDÄ ASIASTA! SENKIN PIENI PASKA! EN KOHTA ENÄÄ VOI NIMITTÄÄ SINUA POJAKSENI!" Kirje tippui maahan ja katsahdin välittömästi Pansyä. Tyttö vältteli katsettani, mutta näytti silti syylliseltä, Nousin ylös kyyneleitä silmissäni ja juoksin pois. En kestä enää! Nyt teen kaikesta lopun...

HIHIIIIIII!!!!! JEEE!!11!! Minä jopa jaksoin kirjoittaa!!! Nauttikaa, muistakaa votettaa ja k-virheistä saa aina sanoa!! Ja jos haluutte ehotella omia juonnenkäänteitä, tai jotain muuta olisi voinut kertoa toisin, elkää peljätkö avata ajatuksianne! Ensi luvussa kuulemisiin!

-ufolapsi