Meille vai, juu

101 4 5
                                    

-Johanna:
Oli myöhä ja olin vielä koululla etsimässä tupakka askiani. Kuulin kun jokin olisi paiskattu seinään, huolestuin ja menin etsimään mistä se kuului. Uskoin, että se kuului varastosta. Koputin ja odotin ihan hetken, sen jälkeen avasin oven ja menin sisään. En nähnyt ketään tai mitään, joten päätin mennä takaisin käytävälle. "Ehkä se oli vain pään sisälläni" huokaisin ja aloin lähtemään pois koululta, jäin kuitenkin portaille polttamaan yhden tupakan. "Hitto ku en löytäny sitä askia mistään" sanoin ja istahdin portaille. "Ei mul oo rahaa niitä heittää hukkaan saatana" tumppasin röökini maahan "Ei se oo muuta ku et taistelemaa vaa taas" olin ottamassa puhelintani, kunnes kuulin jonkun tulevan ovia kohti. Menin hieman kulman taakse, koska en halunnut jäädä vartialle kiinni, mutta... se oli mustissa vaatteissa ja maski päällä oleva aikalailla nuori poika? Hän pisti nahkatakkinsa päälle ja lähti autolla pois. Asia jäi häiritsemään ja menin vielä kerran katsomaan varastoa. Avasi oven ja kuulin Amelian äänen "Mee pois... kuka ikinä ootkaan... raiskaa säki vaa mut...". Mitä helvettiä.....?!! Niin mikä oli?! Tartuin Ameliaa olkapäistä ja katsoin järkyttyneenä. "Ame-" Hän keskeytti minut. "Jo-Johanna..." hän katsoi minua ja pisti kätensä suoraksi olkäpäitteni päälle. "Haha.... auta muo pääsee täst tuskast" hän virnuili ja pussasi minua kiihkeesti. Tykkäsin siitä, mutta toisaalta taas en, hän ei ole ikinä käyttäytyny näin. "Tee mut tuntuu hyvältä, tee mitä haluut..". Okei, se meni aivan liian pitkälle. Työnsin hänet pois ja läpsäsin häntä. "Lopeta. Mikä hitto suo vaivaa?!". Hän katsoi pois ja huokaisi "Anteeks, en tiiä.." ja purskahti itkuun. Ei MITÄ Ei ohnou en mä sitä itkemää halunnu pistäääää ääääää!!AJKdbvidbido. Annoin käteni ja nostin hänet ylös. "Sun täytyy selitää kaikki". Vain Amelian viereiselle rannalle ja hän kertoi kaiken. "Aijotko kertoo mitää sun mutsille tai faijalle?" kysin. "En... asustelen yksin. Äitini lähti karkuun hirveetä isääni ja minä myrkytin isäni kuoliaaksi, sen takia jouduin lähtemään." hän sanoi ja katteli pitkälle taivaan ja meren väliin. "Sä voit tulla asuu mul, itekki asustelen yksiksee ja oon aika varma et teet töitä nii voit ottaa sen pois pystyn elättää meijät molemmat. "Häh, miten?!" Hän kattoi hämmästyneenä. "Parempi vain ettet tiedä" ja pistin käteni hänen kätensä päälle. "H-huh..." Amelia punastui ja katsoi minua. "Sweet sweet baby" pistin Amelian maahan ja pistin käteni hänen pääsä sivuille. Katsoin virne ilmeellä Amelian huulia ja pistin peukkuni hänen alahuulelle. Hän oli niin kaunis, rakastin hänen ihania punaisia poskia aina kun kosken hänee- hetkinen. Näin fritsut ja purema jäljet ja menin erityisen mustasukkaiseksi. "Meidän pitää mennä meille. nyt." nostin Amelian käsiini ja kannoin hänet.

You've reached the end of published parts.

⏰ Last updated: Jan 01, 2020 ⏰

Add this story to your Library to get notified about new parts!

Hidden FeelingsWhere stories live. Discover now