Locker 157 | Yoonmin [Finnish Translation] ✔️

#18

Yoongi oli väsynyt tähän.

On mennyt 2 viikkoa ja Jimin on ignoorannut hänet.

Arvelen, että hän nyt ymmärtää, miltä hänestä on tuntunut.

Hän odotti koulun ovilla.

Hän oletti, että se oli aivan kun koulu oli loppunut, kun Jimin jättäisi viestit.

Yoongi aina näki viestin niin nopeasti kun hän oli tullut kouluun.

Ja hän myös tiesi, että Jimin aina pysyi jäljessä koulun jälkeen.

Hän otti paikan penkiltä, alkaen menettää toivoa kunnes hän näki vaaleanpunahiuksisen pojan lähtevän koulusta kiireellä.

"Jimin!"

Hän kääntyi ympäri ja näki Yoongin.

Hän suurensi silmiään ja jatkoi askeliaan.

Yoongi oli kuitenkin nopeampi.

Hän tarttui Jiminin ranteeseen ja pyöräytti hänet ympäri.

"Olen pahoillani siitä mitä sanoin. Otan sen takaisin."

"Ei se haittaa..." Jimin kuiskasi kun hänen äänettömät kyyneleet alkoivat valua alas hänen poskillaan.

"Ei, ei, ei se ole ok. Ja kyllä se haittaa. Tiedätkö miksi? Koska tykkään sinusta myös." Hän pyyhki kyyneleet pois hänen peukaloillaan ja silitteli hänen poskeaan.

"O-oikeasti?" Jimin nyykhäisi.

"Kyllä."

He alkoivat kallistua ja ennen kuin huomaat sitä, he olivat suutelemassa.

Kuka olisi tiennyt, että pala pergamenttia voisi johtaa tähän?