Taksi pysähtyy äkisti ja avaan silmäni unisena. "Mi missä ollaan?" Mutisen hiljaa ja katselen ympärilleni.
Kuski vain kertoo taas epäselvästi paikan nimen ja pyytää rahojaan. Maksan taksimatkani hinnan irvistäen sisäisesti. Se oli puolet koko säästöistäni!
Talssin mielimaassa ilman reppuani tämän kylän, jonka nimeä en edes yritä lausua kaduilla. Sanoivat kentällä että soittavat kun reppuni löytyisi.
Kaikki oli tosiaan vallan surkeasti. Olin yksin huoran maineella varustettuna vieraassa kylässä ilman rakasta reppuani ja sen sisällä piilossa olevaa sinistä pupupehmoani. Ja kyllä minunkin ikäisellä voi olla unilelu ettäs tiedätte!
"Voisiko enään huonommin mennä?" Huokaisen ääneen nämä maagiset sanat, jotka kuin taikaiskusta aloittavat kaatosateen. Että pitikin avata tämä suuri suuni. "Haista elämä kuule pitkä vittu!" Ärähdän ääneen.
Riitelinkö oikeasti ylemmän tahon kanssa vai muutenko vaan parin korttelin päähän iskee salama? Olenko koskaan kertonut kuinka paljon vihaan ukkosta?
Juoksen lähimmän ruokapaikalta näyttävän rakennuksen sisälle ja suljen oven perässäni. Katselen ympärilleni, paikka on aika kodikas! Vähän pieni, mutta tässä tilanteessa minulla ei olisi varaa nirsoilla.
Laahustan vettä valuen tiskille ja katson listaa yrittäen saada siitä jotain tolkkua. Olisi pitänyt ottaa se sanakirja taskuun eikä laittaa sitä reppuun...
"Tuo" sanahdan tiskin takana olevalle vanhalle rouvalle ja osoitan halvinta mahdollista juomaa. Nainen nyökkää ja annan hänelle rahat. Luojan kiitos valuutta oli sentään täälläkin euro.
Saan teeni piakkoin ja suuntaan jyrkät rappuset ylös. Huomasin ikkunan vieressä olevan kahden istuttavan pöydän ja varaan sen itselleni istahtamalla penkille.
Katsahdan vasta nyt oletettua teetäni. Teekupissa se ainakin tarjoiltiin, mutta mitäpä minä kreikkalaisesta ruokakultuurista mitään tajuaisin? Mitäköhän teetä tämä nyt on? Joku lehti siinä lilluu päällä? Muut asiakkaat katselevat minua ihmeissään kun tutkin teetä antaamuksella.
"Se on minttuteetä" kuuluu vieraan naisen ääni takaani. Käännän katseeni äänen lähteeseen "häh?" Kysäisen hölmistyneenä.
Neiti istuu pöydän ääreen sen enempää lupia kyselemättä. "M i n t t u t e e t ä" tuo tavuttaa minulle kuin idiootille.
"Ahaa" mutisen ja maistan teetäni. Se oli parasta teetä mitä olin ikänäni maistanut. "Kukas sä oot?" Tytteli kysäisee, ai niin hän oli vielä siinä...
"Seasmus" vastaan tuolle nyrpeästi, pilasi saatana teehetkeni.
"Tiesin sen, olet se heppu josta vuos niitä videoita" tuo kertoo ja hyvä etten tukehtunut teeheni. Joko se oli tännekkin levinnyt? Vai kuuluiko tuo tyttö exsäni tuttaviin?
"Eeei en se minä ollut..." valehtelen tytölle joka katsoo minua kyllästyneesti.
"Oot harvinaisen huono valehtelia" tuo huokaisee kyllästyneenä. "Oon Aimel" tuo esittäytyy ja ojentaa kätensä. Kättelymme jälkeen tämä Aimel aukaisee taas sanallisen arkkunsa "voinks mä piirtää sut?" Tuo kysyy täysin pokkana.
"Pirtää mut?" Toistan hämmentyneenä.
"Niin törppö! Sul on hyvä kroppa, mut ne videot on huonolaatusii ja vääntelehdit siin koko ajan, niin ajattelin et pyydän sua kasvotusten" Aimel selittää minulle.
Nolostun hieman tuon jutuista, sillä muut yläkerrassa olevat asiakkaat kuuntelevat meitä tarkkaan, eivätkä yhtään edes peittele sitä. "Puhu hiljempaa!" Sihahdan tuolle
"No onko se sitten sovittu?" Tuo kysyy "joo joo" tuhahdan enkä edes kuuntele toisen puheita vaan keskityn mulkoilemaan muita asiakkaita.
Hetken aikaa aivoni raksuttavat ja käännyn takaisin sinipäähän. "Siis mitä sanoit?" Varmistan vielä etten ollut suostunut mihinkään typerään juoneen.
"Sä suostuit siihen, että piirrän sut" tuo vastaa ja naamani venähtää nyrpeäksi. Ei vittu mitä olin taas mennyt tekemään...
"Vaadin jotain vastineeksi!" Yritän
"Älä luulekkaan, ehdot olisit voinut esittää siinä vaiheessa kun sanoit 'joo joo' " nainen tuhahtaa takaisin. "Juo teesi niin mennään, soitan meille kyydin." Hän jatkaa enkä voinut muutakaan kuin vain hyväksyä sen, että koko vitun maailma oli minua vastaan.
------------------------------------------------------------
Hellurei! Unohdin et mun piti kirjottaa tätä xdd
Noniin jos joku tätä lukee niin voitteko kertoo että tykkäättekö enemmän sellasista pitkistä luvuista vai tämän mittasista mitä oon nyt nää 2 lukuu kirjottanut?
YOU ARE READING
Minttuteetä ja sinisiä kattoja
RomanceSeasmus ottaa äkkilähdön Kreikkaan ja onnistuu ensitöikseen eksymään pieneen meren rannassa sijatsevaan kaupunkiin. Ihankun huoran maine kotopuolessa ja suvusta erottaminen ei olisi ollut tarpeeksi kaatosateen iskiessä nuorukaisen niskaan. Nuorukai...