Their background stories [LOPETETTU KESKEN]

Hoseok #1

Laitoin musiikkia kaijuttimista ja menin sitten vielä katsomaan että juotavaa ja syötävää olisi tarpeaksi. Kuulin kun ovikello soi vaimeasti, joten kävelin ovelle ja avasin sen. Ovella oli melkeim kaikki jotka olin kutsunut, ainut joka puuttui oli ihastukseni. "Hobi me tuotii omiiki juomii, jos ei haittaa?" Kai kysyi. "Ei se haittaa.....tota näitteks te Yoongi missää?" Kysyin hiljaa. "Sun miehes tulee peräs, sen piti vaa hoitaa joku juttu." Kai vastasi. Punastuin. "Ei se o-oo mun mies!" Huusin pojan perään joka käveli keittiöön. "Ei vielä." Kai sanoi nauraen. Tuhahdin vain ja käännyin sulkeakseni oven, kuitenkin törmäsin jonkun rintakehään. "Kuka vit-." Olin huutamassa, kunnes nostin katseeni ja näin Yoongin. "H-Hyung....hei, eiku kiva ku tulit." Sain sanottua kömpelösti. Yoongi naurahti, pörrötti ruskeita hiuksiani ja käveli peremmälle taloon. Suljin oven ja kävelin hänen perään. Otin vanhemman pojan ranteesta kiinni, mutta hän veti sen nopeasti irti. "An-nteeks. Sattuks sua?" Kysyin huolestuneena ja yritin ottaa Yoongin kämmenenpuolesta kiinni, mutta hän veti sen selkänsä taakse. "Ei sattunu. Kaikki on hyvin, älä huolehdi." Hän sanoi hymyillen hermostuneesti. "Hyung anna mun kattoo." "Oon kunnossa. Anna mun olla." Poika sanoi tylysti.

Otin hänen käsivarresta kiinni ja vedin hänet alakerran vierashuoneeseen. Laitoin oven kiinni ja käännyin Yoongia päin, jolloin huomasin hänen käsivarsissa mustelmia ja kaulassa käden jälkiä. "Mitä hittoo sul on taphtunu? Mist nää kaikki jäljet on?" Kysyin kauhuissani. "Mä kaaduin." "Ja lattia sua kuristi? Joo joo, kerro. Ketä teki tän sul?" "No tuli tappelu jonku huunejengin kaa. Ei oo iso asia, joten anna mun olla." Hän sanoi ärtyneenä ja yritti lähteä huoneesta. "Mut Yoongi sun kannattais ilmot-." "Sanoin et jätä mut rauhaan Jung Hoseok! Okei?! Oon kunnossa!" Hän huusi ja lähti huoneesta, jättäen minut yksin. Huokaisin ja lähdin myös huoneesta. Kävelin keittiöön ja otin yhden cafri tölkin käteeni. Join sen tyhjäksi ykkösellä ja otin toisen.

Time skip
Suurin osa vieraista oli lähtenyt tai sammunut jonnekin. Jungkook ja Kai pelasivat juomapeliä. NamJoon oli jo sammunut. Kävelin yläkertaan ja olin menossa yhteen huoneeseen, koska luulin sen olevan minun huoneeni. Kun avasin oven näin Yoongin panemassa jonkun pojan kanssa. Poika huomasi minut ja veti Yoongin sitten suudelmaan. "Yo-oongih.....ah...jo-oku-. O-Oppa." Poika sanoi ähkien. Yoongi kääntyi minua päin ja lopetti. "Jung mee helvettii!" Hän huusi. Säpsähdin pois ajatuksistani. "An-nteek-ks hyun-ng." Änkytin ja suljin oven. Kävelin toiseen huoneeseen, suljin oven, kävelin sängylleni ja menin makaamaan siihen, jonka jälkeen aloin itkemään.

Aamulla koulussa
Kävelin väsyneenä pitkin koulun käytäviä ja yritin unohtaa eilisen näkemäni asian. Emme olleet Yoongin kanssa yhdessä, mutta silti se sattui. Pysähdyin nojaamaan seinään ja tuijotin lattiaa. Aloin kuulemaan askeleita takaani, mutta en välittänyt. Hetken päästä joku otti olkapäästäni kiinni. Käänsin katseeni henkilöön ja näin Yoongin, jolloin halusin itkeä. Työnsin hänen käden pois olkapäältäni ja lähdin kävelemään pois päin hänestä. "Hobi odota!" Hän huusi, mutta jatkoin kävelemistä kunnes hän otti käsivarrestani kiinni ja työnsi seinää vasten. "Mitä sä haluat?" Kysyin vaimeasti. "Mikä sul on? Näytät silt et oisit itkenyt koko yön." Poika sanoi. Niin oonki, ja sun taki viel! Ajattelin. Halusin sanoa asian hänelle päin naamaa, mutta en kehdannut. "Oon vaa väsyny, kui?" "Haluuks jotain piristävää?" Hän kysyi. Katsoin häntä hiukan ihmeissäni, kunnes hän otti pienen pillerin taskustaan. "A-Ai et ottaisin h-huumeita?" Kysyin. "Ajattele sitä ilopillerinä." "E-En voi hyun-." "Se ei satuta, mä lupaan. Kaikki on hyvin sen jälkeen ku sä oot ottanu tän." Yoongi sanoi hymyillen. En halunnut ottaa pilleriä, mutta olin surullinen ja tarvitsin jotain piristävää. "Voin auttaa sua ottaa tän jos haluut." Hän lisäsi. "Mi-itä jos mä jään koukkuun?" Kysyin. "Et sä jää, mä lupaan. Luota muhun." "H-Hyvä on." Sanoin epävarmasti. Yoongi laittoi pillerin suuhunsa ja suuteli minua sitten. Hän puraisi alahuultani ja kun avasin vähän suutani hän siirsi pillerin suuhuni. Hän erkaantui kielarista ja sulki sitten suuni. "Niele." Hän komensi ja tottelin. Kun olin niellyt pillerin Yoongi puristi poskistani, jolloin suuni aukesi. "Hyvä." Hän sanoi ja päästi irti. Poskeni sattuivat liian tiukkaan otteen takia. Vanhempi poika jäi tuijottamaan huuliani, jonka takia punastuin. Hän otti hellästi leuastani kiinni ja veti peukalonsa huulieni päältä. Yoongi kumartui lähemmäs korvaani ja kuiskasi: "Älä kerro Takesil täst, okei?" "Kuka se on?" "Ei sil oo välii, mut älä kerro." "E-En kerro." "Hyvä." Hän sanoi, ennen kuin lähti.

Hetken päästä
Istuin historian tunnilla ja mietin käytävällä tapahtunutta asiaa. Hymyilin itsekseni ja kikatin. Surullinen olo hävisi yhtäkkiä. Olin tosi iloinen ja energinen. "Jung olisitteko hiljaa kiitos." Opettaja sanoi. Kun katsoin opettajaa päin, aloin nauramaan  koska hänen naama näytti hassulta."Riitti. Ulos!" Nainen huusi. Laitoin tavarani reppuun ja lähdin luokasta.

Kävelin poikienvessaan ja törmäsin Yoongiin ja siihen poikaan jonka näin eilen bileissäni. "Teil ei sit pysy munat housuissa, vai?" Kysyin huvittuneena. "Hoseok, mitä haluut? Lisää pillereit?" Yoongi kysyi. "Pääsenkö mukaan?" Kysyin hymyillen. "Kolmenkimppaan vai?" Tuntematon poika kysyi. "Käyks se?" Kysyin. "Mun puolest joo. Mitä enemmän sen hauskempaa, eiks?" Yoongi sanoi. "Oppa...en mä nyt oikeen ti-." "Baby älä puhu vastaan, tiiät miten siin käy ja sä et haluu sitä." Yoongi sanoi pelottavan matalalla äänellä. "Hei ei mun oo pakko jos hän ei hal-." Olin sanomassa. "Ei Takesia haittaa, vai mitä Takeshi?" Yoongi kysyi ja otti pojan hiuksista kiinni tiukasti. "E-Ei hai-ittaa..." "Näätkö? Ei sitä haittaa." "Eiku mul on yks juttu joka pitää tehä. Anteeks et häiritsin." Sanoin. "Tiiän et haluut kuitenki, joten tuu nyt." "Hyung ehk mun ei pitäis." Sanoin ja olin jo lähtemässä vessasta. Yoongi naurahti ja heitti Takeshin vessan lattialle, niin että poika löi naamansa lattiaan ja hänen nenästä alkoi tulemaan verta. Yoongi käveli luokseni ja otti leuastani kiinni. "Anteeks? Haluuks sä seksiä vai et? Sano suoraan." "M-Mä...tota...no en-n." Sanoin, mutta se oli vale. Halusin seksiä, mutta jos Takeshi ei halunnut sitä, niin en voi vain änkeä mukaan. Yoongi naurahti, päästi irti leuastani ja käveli lattialla makaavaa poikaa kohti. Hän meni kyykkyyn, otti uudestaan pojan hiuksista kiinni ja kuiskasi jotain. "O-Oon pah-hoillani." Takeshi sanoi itkien. "Meni jo. Nähää illal." Yoongi sanoi ja pamautti pojan pään uudestaan lattiaan. Laitoin käteni suuni eteen ja suljin silmäni hetkeksi, ja avsin ne sitten. Yoongi nousi ylös ja potkaisi poikaa mahaan, jonka jälkeen hän lähti vessasta. Kun vessan ovi meni kiinni kävelin Takeshin luokse ja yritin auttaa hänet ylös. "Takeshi ooks sä tajuissas? Pystyks sä kävelee?" Kysyin, mutta en saanut vastausta. Voi helvetti! Mitä mä teen?! Ajattelin. Yritin nostaa hänet syliini, joka hiukan vaikeaa, mutta ainakin sain hänet syliini. Lähdin vessasta tajuton poika sylissäni ja lähdin kävelemään terveydenhoitajan luokse.

Koputin terveydenhoitajan oveen ja hän avasi sen. "Hyvänen aika. Laita hänet tuonne makaamaan." Nainen sanoi. Kannoin pojan lähemmäs sänkyä ja laskin siihen makaamaan. Nainen alkoi puhdistamaan kuivunutta verta pojan nenästä. "Mitä tapahtui?" Hän kysyi minulta. "En tiiä. Mä vaan löysin hänet vessan lattialta." Vastasin. "Ai. No mutta hänellä nayttää olevan muuten kaikki kunnossa, joten voit lähteä seuraavakle tunnille. Voit tulla tarkistamaan tunnin jälkeen että hänellä on kaikki hyvin." Hän sanoi. Nyökkäsin. Kumarsin ja lähdin.
□○□○□○□○□○□○□○□○□○□○□○