Their background stories [LOPETETTU KESKEN]

Jin #1

Istuin vessassa pesukoneen päällä ja join jotain alkoholi juomaa. Nojasin seinään ja mietin huomista aamua. Vanhempani tulevat olemaan niin vihaisia kun menen kotiin. Sitten saan kuunnella sitä saarnaa että miksi en voi olla kuin muut meidän sukulaiset. Se on raskasta kun verrataan muihin, miksi he eivät voi keskittyä minun omaan panokseen ja kehua minua siitä että edes yritin? Jos tuon kotiin kokeen mistä olen saanut 9 niin he alkavat huutamaan minulle, että kuinka olen huono koulussa ja kuinka olen häpeäksi meidän suvulle.

Laitoin pullon viereeni ja hyppäsin sitten alas pesukoneen päältä. Avasin vessan peilikaapin ja löysin sieltä partaterä paketin. Otin paketista yhden ja suljin peili kaapin. Menin takaisin istumaan pesukoneen päälle ja nostin hihani ylös. Mietin hetken aikaa että pitäisikö minun tehdä se vai ei. Olen melkein tehnyt tämän monta kertaa, mutta en ole uskaltanut. Otin pullon käteeni ja join sen tyhjäksi, jonka jälkeen laitoin sen takaisin viereeni. Silmistäni alkoi valumaan kyyneleitä, jolloin aloin hymyilemään. Pyyhin kyyneleeni paitani hihaan. "K-Kaikki on hyvin Jin. Mik-ks sä itket?" Sanoin itsekseni. Pyyhin kyyneleeni pois ja painoin terän sitten ihoani vasten. En varmaan olisi tehnyt sitä, ellei joku olisi tullit vessaan ja pelästyttänyt minua. Vedin terän nopeasti rannettani pitkin ja siihen tuli syvä haava. Laitoin jalkani koukkuun ja leputin kättäni sylissäni. "Ouh. Sori jos mä häiritsin." Humalainen poika sanoi. "E-Ei se hit-ttaa." Sanoin hymyillen hammashymyäni. "Kaikki hyvin? Sä itket." Poika sanoi ja käveli lähemmäs minua. "Kai-ikki on hyvin. Vo-oit lähtee." Sanoin ja puristin terää kämmeneni sisällä ja tunsin kun kämmenestäni alkoi valumaan verta. "Voit puhuu mul. Vaiks ei tunneta, nii voin silti kuunnella sua." "E-Ei. Oikeesti oon kunnossa, meni vaa roska silmään." Sanoin ja pyyhin silmiäni esittäen että siellä on roska. "Ei tainnu olla roska." Poika sanoi ja katsoi rannettani. Siirsin katseeni ranteeseeni ja huomasin siinä arven. Vedin hihani alas, nousin ylös pesukoneen päältä ja olin lähtemässä, mutta poika otti kädestäni kiinni, jolloin tiputin veressä olevan terän lattialle. Vedin käteni irti hänen otteesta, jolloin kaaduin lattialle. "Miks sä teet noin ittelles?" Hän kysyi. "Tein sen vast ekaa kertaa. En oo viillelly enne." "Mut miks teet niin?" "Koska se helpotti. Oon ihan vitun moisen paineen alla ja mun piti saada se hetkeks unohdettu, okei? Miks sua ees kiinnostaa?" "Koska en haluu et ketään satuttaa itteänsä. Se auttaa joo hetken aikaa, mut onks siin järkee? Voit esim jos haluut satuttaa ittees, nii laita sun ranne jääkylmän veden alle tai napsuttele ponnarii sun rannetta vasten." "Aha." "Toi haava on ihan liian syvä." "Mitäs ajattelit tehä asial?" "Se pitää tikata." "Ei! Mä en mee sairaalaan!" Huusin, josta poika yllättyi hiukan. Nousin ylös ja lähdin vessasta. "Hei mä en tiiä sun nimee viel!" Poika huusi perääni, mutta ei minua kiinnostanut. Menin laittamaan kenkäni jalkaan ja olin lähtemässä, mutta joku otti käsivarrestani kiinni. "Älä lähe viel." Poika sanoi. "Päästä irti. Mitä sä haluut?" "Sua. Mitä muutakaan?" "Vitun perverssi päästä irti!" "C'mon sul ei oo mitään pelättävää. En satuta sua. En tee mitään ilman sun lupaa, luota muhun." Hän sanoi. En ajatellut, joten nyökkäsin. Poika lähti kävelemään takaisin yläkertaan päin, vetäen minut perässään. Hän johdatti minut yhteen huoneeseen ja lukitsi oven. Hän päästi irti kädestäni. Kävelin lähemmäs sänkyä ja istuin sen reunalle. Poika istui viereeni. "Haluuks?" Hän kysyi ja kohautin olkapäitäni. "En t-tiiä." Sanoin. "Ei oo pakko." "Sattuuks se?" "Jos mä teen niin ettei se satu." "O-Okei.." "Sä haluut?" "Joo." Sanoin. Poika työnsi minut makaamaan ja suuteli minua, ja minä suutelin takaisin.

Aamulla koulussa
Istuin biologian tunnilla ja kirjoitin muistiinpanoja. Samalla kun kirjoitin katsoin rannettani missä oli laastari. "Kim SeokJin keskittykää tuntiin!" Opettaja huusi, josta pelästyin. "A-Anteeksi herra Lee." Sanoin. Aloin taas kirjoittamaan muistiinpanoja.

Hetken päästä
Kävelin koulun ruokalaan ja matkalla törmäsin johonkuhun. Henkilö kääntyi minuun ja hän oli se sama tyyppi elisistä bileistä. "Sä." Poika sanoi iloisena. En sanonut mitään vaan kävelin hänen ohi ruokailuun. Hain ruuan ja kävelin sitten kavereitteni pöytään, ja istuin Taehyungin viereen. "Oliks kivaa bileis?" Jimin kysyi. "Joo...tosi kivaa, no ei ollu. Siel oli ihan tylsää ilman teit." Sanoin. "Ei ois pitäny mennä ees." Jatkoin. "No vieläks oot neitsyt?" Jimin kysyi. Punastuin. "Entä ootko ite?" Kysyin ja Jimin budisti päätänsä. "Oho. Ketä menit panee?" Taehyung kysyi. "Yht tyyppii vaa.....en haluu puhuu siit." Jimin sanoi ja me nyökkäsimme Taehyungin kanssa. "No Jin? Sä et vastannu." Jimin sanoi. "En oo." Vastasin ja pojat nyökkäsivät. "Mitä te teette viikonloppuna?" Kysyin. "En tiiä." Taehyung vastasi hiljaa. "Entä sä Jimin?" "En oo varma. Entä sä?" "Luen kokeisiin." "Sä luet joka päivä, koska sul on lomaa?" Taehyung kysyi. "Sitku pääsen peruskoulust, eli ei moneen vuoteen." Vastasin ja huokaisin. "Mitä sun ranteel tapahtu?" Jimin kysyi. "Mä kaaduin kännissä ja lattial oli rikkinäisii lasipulloi, nii yks niist sit raapas mun kättä." Vastasin naama peruslukemilla. Tiedän että jos näytä hiukankin hermostuneelta, he alkaisivat epäillä että jokin on pielessä. "Eihän se ollu syvä haava?" Taehyung kysyi huolissaan ja pudistin päätäni. "Hyvä." He sanoivat helpottuneena.

"Tae kui sä et syö?" Kysyin. "S-Söin ison aamupalan, eikä oo nälkä nyt." Poika vastasi. "Selvä." Sanoin ja jatkoin syömistä. "Mä meen jo." Taehyung sanoi ja me nyökkäsimme. Hän nousi ylös ja lähti. Huomasin sivusilmällä kun tuttu poika käveli meidän pöytää kohti. Kun tajusin ketä se oli, nousin ylös. "Jimin nähää myöhemmin, mun pitää mennä lukee." Sanoin  samalla kun otin tarjottimen käteeni ja lähdin. Vein tarjottimen niin nopeasti kun pystyin ja juoksin pois ruokalasta. Juoksin poikien pukuhuoneeseen ja piilouduin suihkutilaan. Oukuhuoneen ovi avautui ja poika tuli huoneeseen. Laitoin käteni suuni ja nenäni eteen. Otin askeleen taakse päin, törmäsin johonkin ja suihku tippui lattialle. Voi vittu Jin! Huusin mielessäni. Huomasin kun hän käveli lähemmäs minua. Olin lähtemässä, mutta hän otti ranteestani kiinni ja veti takaisin. "Kuuntele mua." Hän sanoi. "Oon pahoillani eilisest illast, jos sua sattus ja jos se tuntu epämukavalt." Poika sanoi. "S-Se ei sattunu. Eikä tun-ntunut epämukavalt, vaa hyvält." "Hyvä tietää. Et vielkää muute kertonu nimees mul?" "Jin....Kim SeokJin." "Jin, kaunis nimi sul." "K-Kiitti. Entä sun?" "Kim NamJoon, mut voit kutsuu mua Jooniks, jos haluut." "Kiva nimi." Sanoin hymyillen. "Haluuks olla koulun jälkeen? Me menmää mun frendien kaa yhteen paikkas ryyppää." "En voi juoda.....mun pitää harjotella kokeisiin." "C'mon Jin. Joit eilenki ja niihin kokeihin voi lukee joskus myöhemminki. Tulisit nyt. Siit vois tulla kivaaki." NamJoon sanoi. "Hyvä on. Mä tuun." Sanoin. NamJoon pussasi minua huulille ja lähti. Kosketin sormillani huuliani ja hymyilin. Hetkine? Oonks mä suhteessa nyt? Ajattelik.
□○□○□○□○□○□○□○□○□○□○□○