Jos oon mun, tanssi mun kans | Niko Moilanen

6: Pelottava rakkausleffa

Heräsin aamulla, kun jonkun puhelin soi. Automaationa aloin kaivamaan omaani, mutta puhelin oli ilmeisemmin Nikon, joka soi. Koitin potkaista tätä hereille, muttei ollut enää vieressä. Nousin ylös ja lähdin katsomaan mihin sankarimme oli seikkaillut. Suihkuunhan tämä oli tietenkin eikä sieltä puhelintaan kuule. "Perkele sun puhelimes soi", sanoin ja hakkasin vessan ovea. "Vastaa siihen sitten, en mä täältä nyt tule", sain vastauksen. "Ai vastaan mummolles?" naurahdin kun sain tämän puhelimen kaivettua. "Joo joo, kyllä sen sä tavannu oot haloo", sain vastauksen tältä. Vastasin puheluun toisinaan ihan mielenkiinnosta, että myös, koska en halua kuulla olevani jonkun suihkun keskeyttänyt. Juttelimme siinä mukavia tämän kanssa, mutta Nikolle tällä ystävälle olisi ollut asiaa eikä tämän jonkun näköiselle epävirallisen viralliselle tyttöystävälle.

"Sulle sillä olis ollut asiaa eikä mulle, tieks. Saat kuitenkin soittaa takasin, joten do what you wanna do", hymähdin. "Jaa mua ilmeisesti kaivataan studiolle", tämä naurahti samalla kun tämän puhelin kilisi viestejä Joelilta, Aleksilta ja Ollilta. "Onks sun pakko mennä?" sanoin mukamas surullisena. "Aina yhden päivän voi jättää välistä", Niko laski puhelimen pöydälle. Ei kuitenkaan kauaa niin minulle soitetaan, että vapautan Nikon lähtemään studiolle äänittämään jonkun jutun uudestaan. Ja Aleksille uudestaan äänittäminen meinaa, että koko biisiä korjataan ja hiotaan. Nopeasta tunnin reissusta tulee yhtäkkiä viiden tunnin juttu. Kuitenkin tiesin heidän tekevän uutta albumia, joten pakkohan oli päästää. "Haluatko muuten käydä kaupassa, jos sulla ei yli kahta tuntia nyt siellä kestä?" katsoin Nikoon koiranpentu ilmeellä. "Laitan sulle viestiä, jos pääsen ennen yhtä lähteen sieltä, okei?" hän sanoi ja pörrötti hiuksiani. Joo tehdään näin, hymyilin.

Jäin tekemään nopean makuuhuoneen siivouksen, eli heitin pyykinpesukoneen käyntiin jälkeen sohvalle tekemään vähän töitä ja istumaan koneelle tekemään muuta turhaa kuten Iltalehden lukemista. Tosiaan todella työstä menee tuo Iltalehden lukeminen. Olin kuitenkin aika nopeasti ehtinyt nukahtaa, kun Niko oli laittanut viestiä ja juuri ehtinyt hänelle vastata. Havahdun siihen, kun tuo yksi päättä herättää minut. "Älä nyt perkele, anna mun nukkua", murisin puoli unisena. "Pitäisikö sun tehdä sun 'oikeita töitä' vai aatelitko nukkuessa ne tehdä?" Niko hymähti silittäen päätäni. "Nukkuessa aatelin tehdä, saan kato Yoda voimat ja ajatuksen voimalla siirrän ne tohon koneelle", mumisin unisena. "Haluutko kahvia vai annanko sun nukkua? En kyllä tajua miks teet jo nyt työjuttuja, vaikka sulla olis vielä yli viis viikkoa vapaata", Niko ihmetteli. "Kärsin kato nyt ja saan loppu loman nauttia sitten ja pääsen teidän afterparty juhliin. Anna mun nukkua, saatana sun puhelimeen heräsin aamulla", käänsin kylkeäni sohvalla ja nukahdin siihen uudelleen.

"Jenni, Jenni, joku kuiskaa korvaani. Mitä?"vastaan unisena, kun saan silmäni ja pääni toimiaan. "Oot nukkunut nyt kolme tuntia ja kello alkaa olla viis illalla. Et oo ihan kunnossa", Niko kuullosti huolestuneelta istuen viereeni sohvalle ja vetäen minut viereensä. Nojaudun tämän rintaa vasten ja kääriydyn peittoni sisään. "Oon kunnossa ei hätää", hymähdin. "Jaaha, toit Rommin tänne", hymyilin kun tunsin jalkojeni päällä kävelevän jonkun kevyehkön olennon. "Aattelin joo, sehän tykkää susta, joten tuskin sitä haittaa olla täällä", Niko nosti Rommin sohvan selkänojalta kävelemästä syliinsä ja alkoi rapsuttamaan tätä.

Tuntui oudolta istua siinä Nikon vieressä ja Rommi sylissäni, kuvitellut koskaan, että olisin tällaisessa tilanteessa aidosti onnellinen. Se tuntui vuosi, puoli vuotta sitten ja jopa kuukausi sitten kaukaiselta. Vaikka se oli ollut jo muutaman vuoden siinä lähellä. Tunnen Nikon ottavan minua kädestä kiinni kesken elokuvan. "Pelottaako?" naurahdin. "Niin rakkausleffa? Olin suunnitellut pienen yllätyksen sulla, mutta se ei mennyt ihan suunnitellusti. Mutta lupaan sen hyvittää sulle huomenna", Niko kuiskasi. "Aww", oli ainoa asia, jota sain suustani ulos. Käännyin Nikoon päin hymyni varmaan korvissa asti.

Toi mies näyttää ihan Justin Bieberiltä, Niko sanoi yhtäkkiä kesken elokuvan meidän oltuamme melkein tunti hiljaa ja tuijotettu ruutua. Miten saat tosta Justinin? nauroin. Mies ei yhtään näyttänyt häneltä. En tie, kuule, tämä naurahti. Tämä alkoi hyräilemään jotain Justinin biisiä, kun lopputekstit alkoivat. And you've given me the best gift / That I've ever known / You give me purpose everyday / You give me purpose in every way, tämä hyräili. Oh, you are my everything / Oh, you are my everything / I don't know if this is wrong, because someone else is telling me that it's wrong. jatkoin puoli unisena. " But I feel this so let me just like try my best not to let this happen again. We weren't necessarily put in the best position to make the best decisions", jatkoimme yhdessä. "Miten sä osaat tän biisin?" kysyimme samaan aikaan

!!!! Alkuun pahottelut, mulla on wattpad vähän kiukutellu enkä päässyt kun tänään oikolukeen tänne vielä viimeset virheet jota löyty. Kuitenkin tavotteena on tässä vielä saada luku/viikko tahtia. Koulut ja työt vie mulla aikaa sen verran etten ehdi nopeemaa tahtia ainakaan tällä hetkellä !!!!!