Rakkaus valehtelee ||Joonas x Niko|| Jiko

Osa 1

Joonaksen Nk.

Herään taas kostean illan jälkeen jonkun naisen sängystä. Onko tämä yleistä?
No en nyt sanoisi... Eihän se ole yleistä jos tämä tapahtuu melkeinpä joka ilta eri naisen tai miehen kanssa. Ei sillä ole väliä kuka se on pää asia että on hyvää seuraa ainoastaan.
Ja miksi harrastan ainoastaan yhden illan juttuja enkä mene vakavaan parisuhteseen, koska rakkaus valehtelee minkä ehtii. Aivan turhaa ajan haaskausta se.

Päätän lähteä, ennen kuin tuo nainen herää, en halua jäädä kahvittelemaan hänen kanssaan aamusta, hirveässä darrassa olen sillon huonoa seuraa.

Olen hipsimässä asunnosta ulos, juurikuin tuo nainen ilmestyy eteiseen.
"Hei" kuuluu uninen ääni takaani.
"Päivää" sanon ja meinaan lähteä ovesta ulos, mutta tuo nainen pysäyttää minut ottamalla ranteestani kiinni .
"Tossa mun numero jos joskus haluat seuraa." tuo sanoo ja antaa lapun jossa koimeilee hänen puhelin numero.
"Kiitti" sanon nopeasti ja lähden ulos asunnosta.

Astun rappukäytävään, katselen hetken tutun näköistä rappukäytävää. Niko asuu tässä kerrostalossa myös,  vain yhden kerroksen ylenpänä. Päätän lähteä kiipeämään portaita ylös päin, en tiedä onko Niko hereillä edes, koska kellosta ei ole mitään tietoa.

Pääsen oikean oven kohdalle ja alan hakat sitä armotta nyrkilläni.
Hetken päästä oven avaa väsyneen näköinen brune. Taisin herättää hänet...ups..
"Mitä helvettiä Joonas!?" Tuo kysyy päästäen minut kuitenkin sisään.
"Huomenta" sanon teko pirteällä äänellä ja lähden kävelemään keittiöön laittamaan itselleni kahvia.
"Mitä hittoa sää teet täällä tähän aikaan?" Niko kysyy kun istuu keittiössä sijaitsevalle tuolille.
"Mitä kello ees on?" kysyn, en tosiaankaan tiedä sitä.
"Seittemän aamulla, mihin hiton aikaan oot herännyt että oot tähän aikaan täällä." Niko kysyy kulmiaan kohotellen.
"En mää kotoani tullut, vaan olin löytänyt jonkun naisen tosta alakerrasta, ja päätin sitten tulla tänne." selvennän tilannetta.

Makaan Nikon kanssa lusikassa hänen sohvallaan katsoen tv:stä jotain hömppä elokuvaa. Hän myös hipsuttaa välillä hiuksiani, se tuntuu kivalta, teemme aika usein näin toisillemme.
Niko ei vain taida seurata elokuvaa, nimittäin kun minä räkätän henki hieverissä, hän vain katsoo tyhjällä katseella tv ruutua.
"Mitä mietit?" päätän kysyä.
"En mitään." tuo vastaa ja loihtii hymyn huulilleen.
"Sää oot kyllä yks haaveilija." sanon naurahtaen ja saan Nikonkin sillä naurahtamaan.
"Ja sää oot  aika pleijeri" Niko sanaa ja pörröttää hiuksiani, saaden minut naurahtamaan. Niin minä taidan olla.

------------------
Sanoja 359
Hyvää kesäloman alkua kaikille!
Noin tämäkin kirja on saatu potkaistua käyntiin.
Käykää ihmeessä lukemassa mun muitakin kirjoja profiilista.