🌈 h u k a s s a 🌈

Enkeli

[Xenian Perspektiivi]

[TW: Homofobiaa]

Nappaan numeron pojan kädestä ja katson sitä hämmästyneenä. Vilkaisen veljeeni. "emmä mitään kiitosta siis tarvii" tämä sanoo vihjaavasti. "Kiitti Alex, tosi paljon, mä arvostan tätä"

Hetken päästä saamme syötyä ja lähdemme kotiin. Olimme saaneet pari tuntia sopivasti tapettua, ja kun pääsimme kotiin, oli ovi jo auennut.

"Hei iskä" Veljeni huikkaa. "Xenillä on jo tyttöystävä" tämä sanoo virnuillen. "ei ole mitään tyttöystävää, sain yhen tytön numeron" Sanon naurahtaen. "Tytön?" Isäni hämmästelee. "Mun talossa ei asu yhtäkään lesboa." tämä murahtaa. En olis arvannut tota. "Iskä, sähän oot itekin miehen kanssa yhessä" mutisen hämmentyneenä. "se on ihan eri asia, mä olen aikuinen mies ja tiedän kenestä pidän. Sä olet vasta 15-vuotias tyttö, etkä tiedä mistään mitään" Isäni alkaa ärtyä. "Mä tiedän kuka mä olen" Kerron ja lähden talosta.

Löydän itseni pian jostain puistosta. Ihan mukavan näköinen paikka. Istun puun alle katselemaan erilaisia paikallisia, kunnes silmiini osuu tuo samainen tyttö mäkkäristä. Angelina. Se on niin kaunis, pitemminkin Angel.

Tyttö huomaa mut ja hölkkää luokseni. "mäkkäri muija" tämä sanoo hymyillen. Naurahdan lempinimelle. "Oikee nimi on Xenia, mut käy toikin" Kerron, kuulostinpa tyhmältä. "Angelina" Tyttö kertoo istuessaan viereeni. "joo, mun veli kerto. Sori, kun se tuli häiritseen sua tänään aikaisemmin, se on vähän sellanen" Mutisen, lievästi häpeissäni. "onneks häiritsi, nyt mulla on sun numero, rakas" tämä sanoo ja vinkkaa silmäänsä ennen lähtöään. Katson tytön loittonevaa selkää posket punaisina.

Gay panic.

Ajatukseni harhailevat tytöstä isääni. En olis ikinä uskonut häntä homofoobikoksi. Tai sitten hän on oikeassa, ja olen liian nuori tietämään mistään mitään. Voi Jumala, kun kaikki on niin monimutkasta.

Nukahdan puistoon ja herään aamulla hämmentyneenä. Ensimmäiseksi tarkistan että puhelin on mukana, ettei kukaan hyypiö varastanut sitä. Mukana on. Lähden kävelemään kotiimme, isän pitäisi olla uudella työpaikallaan.

Koputan oveen ja Alex avaa sen. "Moi" mutisen. "huomenta" tämä toivottaa, ja menee keittiöön. Vaihdan vaatteet ja pesen hampaani. Harjaan hiukset ja otan repun. "Alex! Voitko heittää mut koululle" huikkaan tälle ja saan myönteisen vastauksen.

Maapäällinen helvetti AKA koulu olisi määränpää.

Pääsen koululle ja lähden etsimään ensimmäistä luokkaani. Otan muutaman syvän hengityksen ja koputan oveen. Sen avaa keski-ikäinen nainen, kikkarat lyhyet hiukset kehystävät kasvoja kauniisti ja musta nilkkoihin ulottuva mekko sopii olemukseen. Tämä katsoo minua vähän hämillään. "Aa, Xenia Wallhouse" esittelen itseni naiselle. "tosiaan, unohdin jo, että tulet tänään. Tervetuloa mun historian luokkaan, voit istua Angelinan viereen." nainen puhuu.

Angelina virnistää mulle kävellessäni tämän viereen. "Hei taas beauty" Tämä sanoo hymyillen. Hymyilen takasin. "Hei vaan"

Tunti etenee nopeasti. Opettaja on mukava, ja istun tämän jumalattaren vieressä. Angelina kuulemma soittaa bassoa ja asuu isoveljensä kanssa.

Mutta jos olisin ymmärtänyt, miten tää tyttö tulee muuttamaan kaiken, mikä on nyt jo niin tuttua.

Hei taas :) Sain tänkin tästä kirjoteltua, muokkailen tän vielä, joten tulee varmaan saman päivän sisällä ulos!! :D

Q: Pronoun check!!
Mun: She/They

Sanat: 462