Lydia nk.
Vaihdoin mustan hupparin hihattomaan teepaitaan ja kävelin ulos pukuhuoneesta liikuntasaliin.
Kun liikunnanopettajamme puhalsi pilliinsä, luokka kokoontui piiriin tämän ympärille. Menin seisomaan kaveriporukkani luo ja näin Johnnyn noin muutaman metrin päässä.
"Arvatkaas mitä?" Mr Anderson aloitti hymyillen salaperäisesti. "Aiomme pitää koulussa tanssiaiset näin talven aikana ja tietenkin aloitamme niihin harjoittelun jo aikaisin!"
Ympäriltäni kuului yllättyneitä huutoja ja jotkut esittivät vastalauseitaan.
"Voidaanhan me arpoa parit?" Kysyi siniteepaitainen tyttö punastuen. "Ettei poikien tarvii pyytää meitä tanssimaan?"
Anderson pudisti päätään. "Katsomme pituuden, tanssitaitojen ja omien mielipiteiden mukaan."
Vilkaisin sivusilmällä Johnnyyn, joka tuijotti liikuntasalin pölyiseen lattiaan miettien. Olisimme yhtä surkeita tanssimaan ja luultavasti haluaisimme toistemme pareiksi, ainakin ajatuksissamme. Ainoa asia oli pituus, koska Johnny oli minua ainakin puolta päätä pidempi. Kaipa se oli silti paremmin näin päin, että hän on minua pidempi.
Seuraavaksi muodostimme opettajan ohjeiden mukaan pituusjonot. Erikseen tytöt ja pojat.
Olin vastakkain yhden meidän luokkalaisen, Harryn kanssa. Hän oli kuitenkin minua lyhyempi, joten ei häntä. Harryn ja Johnnyn välissä oli vielä yksi poika, nimeltään Robert. Hän oli iskenyt viime kuukauden aikana silmänsä nättiin luokkalaiseemme, Jennyyn, joka oli lähes Robertin mittainen ja seisoi vieressäni. Toivoin mielessäni, että he olisivat pari.
Anderson kierteli ympärillämme ja jakeli pareja. "...mm, Harry ja Ellen, te voitte olla pari. Ja sitten Lydia ja hmm, olisikos Robert hyvä?"
Robert avasi suunsa huudahtaen. "Hyi, ei Lydiaa! Emmekö minä ja Jenny sopisi paremmin?"
"Kyllä sekin kai käy." Anderson kohautti olkiaan. "Sitten Lydia on Johnnyn pari. Kaikki parit ovat sitten pysyvät!" Käänsin katseeni Johnnyyn, joka tuli luokseni. Emme puhuneet hetkeen mitään.
"Ensimmäinen tanssi, jota harjoittelemme on tavallinen valssi. Eli hitaista aloitetaan." Anderson huuteli käynnistellessään levysoitinta.
"Haluaako joku pari näyttää oikean asennon?"Robert nosti kätensä Jennyn vierestä. Tyttö katsahti häneen kulmat kurtussa, koska ei selvästi olisi halunnut tanssia esimerkkinä. Robert asettui Jennyn eteen ja otti kiinni tytön lantiosta. Tyttö pani kätensä vastahakoisesti Robertin olkapäälle. He laittoivat vapaat kätensä yhteen.
"Hyvä." Anderson sanoi. "No niin, muut, kokeilkaa."
Käännyin katsomaan Johnnya ja nostin käteni hänen lämpimälle olalleen. Poika laittoi oman kätensä lanteilleni ja katsoi minuun. Yritimme parhaamme mukaan matkia Jennyn ja Robertin asentoa.
"Nyt musiikin kanssa!" Anderson huusi ja napsautti vanhan, kannettavan soittimensa päälle. "Eteen ja taa, eteen ja taa..."
Noudatimme opettajan ohjeita, mutta kompastelimme koko ajan.
"Jalkojen kuuluu mennä parin jalkojen väleihin, ei niiden päälle." Anderson ohjeisti tullessaan luoksemme. Koetimme korjata asentoa.
"Älä ota niin pitkiä askelia!" Käskin hymyillen.
"Aa sori." Johnny pidätteli naurua ja otti tahallaan muutaman extrapitkän askeleen.
Tanssimme vielä hetken. Yhtäkkiä jokin tönäisi minua sivulta. Johnny yritti pitää käsistäni kiinni, mutta ne lipesivät ja kaaduin lattialle. Poika meni äkkiä kyykkyyn ja pyyhkäisi kädellään hiukseni otsaltani.
"Eihän sattunut?" Hän kysyi huolissaan katsoen minuun. Opettaja pysäytti musiikin ja luokkatoverit kerääntyivät ympärillemme. Pudistin päätäni nopeasti. Johnny käänsi äkkiä päätään takanamme seisovan Jennyn suuntaan.
"Sä kamppasit Lydian. Mä näin." Johnny sanoi uhkaavasti.
"Mä en tehnyt mitään!" Jenny kivahti, mutta tiesin hänen valehtelevan. Johnny katsahti tyttöön vielä vihaisesti ja auttoi minut pystyyn.
"No niin! Eiköhän tunti ole tässä. Kerromme myöhemmin lisää tiedotusta tanssiaisista. Nyt voitte mennä." Anderson sanoi ja luokka hajaantui pölisten omiin pukuhuoneisiinsa. Vain minä ja Johnny jäimme. "Oletko kunnossa?" Anderson varmisti, ennen kuin päästi meidät lähtemään.
"Joo." Vastasin.
Kävellessäni pukuhuoneeseen, Jenny kavereineen katseli minua inhoten.
Liikuntatunnin jälkeen koulu loppui tältä päivältä ja näin Johnnyn yksin. Hän on koulussa usein ihmisten ympäröimä, mutta koulun jälkeen enemmän omissa oloissaan.
"Moi!" Huudahdin. Johnny katsahti ympärilleen, kuin etsiäkseen, kuka oli hänelle huutanut. Viimein hän tavoitti katseeni.
"Ai moi!" Johnny laski toisen kuulokkeensa.
"Kävelläänkö yhessä kotiin?" Kysyin.
"Miks ei? En ottanu tänään mopoo." Johnny sanoi ja nyökkäsin vetäen katseeni pois pojan silmistä.
CITEȘTI
Tumma ja tulinen ● KESKEN ● Young Johnny Depp ;3
FanfictionTarina tytöstä nimeltä Lydia Clark, joka on lukiossa samalla luokalla nuoren Johnny Deppin kanssa. Suuren osan tarinasta olen keksinyt omasta päästä, joten kaikki asiat eivät ole tosiasioita mm. oikean Johnny Deppin elämästä. Myöskään kuvat, joita o...