Sudenian maailmakirja

Talvi (valtio)

Talvi on Sudenian vanhin valtio. Kuusisataa ensimmäistä elementaalisukujen edustajaa ja kuusi mahtielementaalia. heräsivät maan rannoilla, jota me kutsumme nykyään Talveksi, mutta alunpein alueen nimi oli Elemandor. Se tarkoittaa muinaisirinian kielellä vihreää satamaa. Ei ole helppo kuvitella miksi paikka sai sellaisen nimen. Kirjoitusten ja maalausten perusteella, joita on kyetty pelastamaan vanhan Elemandorin raunioista voidaan päätellä, että paikka oli tosiaan paratiisi. Suoraan jumalten luoma sen asukkaita varten. Kun kirottu talvi pyyhkäisi tuntemattomasta syystä Elemandorin yli alettiin aluetta kutsumaan Talveksi. Elemandorin valtakunnat kamppailivat sitkeästi, mutta sodat, kylmyys, nälkä, epävakaa magia, ja yhä vahvemmiksi nousevat kirotut hirviöt mursivat näitä vanhoja yhteiskuntia, kunnes suurin osa Elemandorin vanhoista valtioista romahti jättäen jälkensä kirottujen asuttamia raunioita ja paljon erilaisia vanhan valtakunnan aarteita, joita sadat seikkailijat ja haudanryöstäjät tavoittelevat joka vuosi saavuttaakseen paremman elämän. Monen elämä tosin loppuu Talven hangille.

Nykytilanne

Talvea kutsutaan usein valtioksi, vaikka se ei sitä ole. Vanhojen kaupunkien rapistuttua ja raunioiduttua Syksy valloitti viimeisen kohtalaisen ison Talven kaupungin Frostian. Talven neljä kuningasta olivat kaatuneet, joten nälän heikentämä ja hallitsematon Frostia oli helppo valloittaa. Talvea ei siis lueta enää valtiona. Se on Syksyn provinssi. Suurimman osan päätöksistä tekee Frostian kuvernööri Abraham Swork ja hänen hallituksensa tekee itsenäisesti, mutta Syksyn kuninkaalla on aina viimeinen sanan. Syksyn uusi kuningas Salob Fabrikaanen on louhittanut armotta metalleja Talven vuorista, Frostialaisista piittaamatta. Monia kaivoskapinoita on käyty, mutta Syksy pitää Talven tiukasti otteessaan. Talven asukkaiden keskuudessa leviää legenda, että piakkoin vanhan maailman kuninkaat ja kuningattaret nousisivat uudestaan valtaan ja nostaisivat Talven vanhaan loistoonsa.

Ilmasto

Talven ilmasto on hyytävän kylmä ja kuiva. Lämpötilassa on kylmiä ja lämpimiä kausia kuten kaikkialla Sudeniassa, mutta toisin kuin muissa valtioissa ne eivät aina ole säännöllisiä kirotun magian takia. Kylmät kaudet voivat olla jopa vuosia pitkät ja jäädyttää kaiken mitkä liikkuu kauemmissa osissa. Kun taas lämpimillä kausilla on nähty, jopa sulia kohtia läntisimmissä osia Talvea, kunnes kylmyys taas otti valan näistäkin pienistä toivonhipuista. Kirouksien heikentämänä myös sinä tyhjyyden ja Sudenian välillä on heikentynyt. Tämän takia magian tasapaino on järkkynyt ja sanotaan, että on itsemurha yrittää ammentaa energiaa taikuuteen Talven alueella. Taikuuden voi joko olla mahdotonta tai taikuus voi riistäytyä kontrollista ja pyrkiä vahingoittamaan magian käyttäjää.

Asutut alueet

Frostia oli jo Elemandorin ajan kaupungeiksi pieni ja keskittyi lähinnä tuottamaan raaka-aineita isompien kaupunkien mestariseppien töihin. Sijaitsee lähellä keskustan neutraalia aluetta ja sillä ei ole yhtä kylmä kuin kauemmilla alueilla. Myös kirottujen ja muiden magian vääristämien olentojen määrä on pienempi, vaikka niitä silti hyökkäilee kaivosasemien kimppuun aiheuttaen suurtakin tuhoa. Frostia on ympäröity korkeilla muureilla, joka pitävät hirviöt poissa. Sisällä kaupunki on rakennettu ahtaasti. Suurin osa taloista on rakennettu kivestä tai tiilistä. Puu on harvinaista. Frostiaa pidetään viimeisenä Elemandorin jäänteenä, mutta vaikka arkkitehtuuri on vanhalta ajalta, viestii sekin omalta osaltaan vanhan kulttuurin romahtavaa tilaa. Mahtavat rakennukset, jotka ennen muinoin nostettiin raakojen elementaalivoimien avulla pystyyn rapistuvat eikä kenelläkään ole kykyjä, materiaaleja tai aikaa korjata niitä. Melkein kaikki Frostian aika ja resurssit menevät selviytymisen ja Syksyn valtavan materiantarpeen tyydyttämiseen. Kiitollisuus suojasta onkin iso osa Frostialaista kulttuuria. On seimerkiksi hyvin kohteliasta jättää jonkinlainen lahja tai käsinkirjoitettu kiitoskortti sängyn päälle, jos yövyt Frostialaisessa kodissa. Kylmän maan takia Frostiassa ei ole helppo kasvattaa mitään. Syksy tuottaa suurimman osan ruuasta kaupunkiin. Tämä on yksi syistä, miksi kapinaa Syksyä vastaa ei ole helppo aloittaa, vaikka tyytymättömyys onkin kansan keskuudessa valtava. Lisäksi epävakaa hallitus estää itsenäistymissuunnitelmat. Syksy yritti asetta Frostian kuvernööriksi omia kansalaisiaan, mutta antoi nopeasti Frostialaisille valtuudet valita omat johtajansa rauhoittaakseen raivostunutta kansaa. Syksy tosin asetti myös lain, jonka mukaan johtajaa tulee vaihtaa kahden vuoden välein ja kenenkään ei tulisi olla kahta kertaa kuvernöörinä. Vaihtuva johtajan vaihto estää Frostiaa ryhmittäytymisen valtiona. Frostian asutus koostuu suurimmalta osaa ihmisistä ja muutamista luopioelementaaleista. Maageja tai velhoja paikka ei houkuta villin magian takia.

Frostia ei ole ainoa paikka Talvessa, jossa on vielä asutusta. Elementaalit asuvat edelleenkin kuuluisassa Kardon vuoristossa. Kuuden vuoren muodostama vuorijono on nimetty kuuluisan mahtielementaalin Olde Karton mukaan. Vuorissa asuvat yhä suurimmat elementaaliyhdyskunnat. Tuli-, maa-, vesi-, tuuli-, valo-, ja pimeyselementaalit asuvat kukin omassa vuorissaan, jotka ovat ainoita paikkoja Talvessa missä magia on vakaa. Elementaalit ovat kuitenkin tarkkoja alueistaan, eivätkä päästä ketään lähellekään alueitaan. Heitä eivät kiinnosta muun maailman tapahtumat. Heillä on omat lakinsa, kielensä ja johtajansa. Yhteisö on tiukka ja elementaalit, jotka lähtevät vuorista karkotetaan ulkopuolelle ikuisiksi ajoiksi. Heitä kutsutaan luopioelementaaleiksi. Kukaan ulkopuolinen ei ole astunut vuorien sisälle sitten Elemandorin aikojen. Se mitä elementaalien saleissa on pikkuhiljaa unohtunut historian hämärään. Legenda sanoo, että jokaisen vuoren sisuksissa on jotain, mitä Elementaaleille annettiin suojeltavaksi aikojen alussa. Jotain mikä voisi johtaa väärissä käsissä koko Sudenian tuhoon.

Talven viimaa uhkaa myös toinen yhdyskunta. Kun kirottu talvi lankesi Elemandorin ylle monien pikkukylien asukkaat hylkäsivät asumuksensa, kun maanviljely kävi mahdottomaksi. He muodostivat erilaisia paimentolais- ja vuoristolaisyhdyskuntia. Nämä yhdyskunnat elivät hajallaan Talven viiman armoilla ja selviytyivät parhaansa mukaan. Noin 200 vuotta sitten tähän perinteiseen elämäntapaan tuli kuitenkin muutos. Nainen, joka tunnetaan sivistyneiden kansojen keskuudessa "noitakuningattarena" ilmestyi vuoristolaiskansojen keskuuteen. Hän yhdisti perinteiltään ja elämäntavoiltaan hyvin erilaiset kansat yhdeksi voimaksi ja asettui asumaan erääseen vanhaan elementaalien rakentamaan linnakkeeseen. Elementaalit raivostuivat ja järjestivät hyökkäyksen uutta liittoutuneiden vuoristolaisten heimoa vastaan. Kaikkia odotuksia vastaan elementaalit, eivät onnistuneet valloittamaan vanhaa linnakettaan takaisin. Se on yksi suurimmista nykyisen Sudenian mysteereistä, joka on vailla vastausta vielä tänäkin päivänä. Vuoristolaiset ovat yhtä sulkeutunut yhteisö kuin elementaalitkin, eivätkä poistu aluiltaan. He käyvät vuodesta toiseen verisiä sotia elementaalien kanssa, milloin vuorien viljelykelpoisesta maasta, milloin Elemandorin raunioiden aarteista. Molemmat kansat vaativat vanhan maailman raunioita itselleen. Elementaalit sen perusteella, että he olivat ensimmäinen kansa Elemedoissa ja vuoristolaiset sillä perusteella, että he olivat elementaalien entisiä orjia ja rakensivat suuren osan kyseisistä rakennuksista. Lisäksi Noitakuningatar on julistanut, että hänellä olisi oikeuksia Elemandorin valtaistuimelle. On erittäin vaikea todistaa, että näillä väitteillä olisi perää.

Korruptoituneen magian alue

Kaikki muu Kardon vuoristoa ja Frostiaa lukuun ottamatta on elinkelvotonta korruptoituneen magian aluetta. Paikka olisi paras mahdollinen portaalin luomiseen maailmojen välille, koska todellisuuden verho on ohut kirotun talven takia. Ohut todellisuuden verho päästää energiaa Sudenian maailmaan, joka luo epätasapainon Sudenian oman maailman, mikä tekee siitä vaikean kanavoida. Lisäksi todellisuuden verhoon avautuu ajoittain aukkoja, joista ryömii Sudeniaan pimeyden petoja, joita kutsutaan "kirotuiksi". Näistä olennoista tiedetään vähän sillä yhtään ei ole saatu kiinni tutkimista varten. Niitä liikkuu sekä yksin, että laumoissa ja ne ovat Frostian alituinen riesa. Kirotut ovat myös monen Elemandorin raunioita tutkivan seikkailijan kohtalo. Elemandorin vanhoista kaupungeista löytyy yhä vanhan ajan aarteita ja kirjoituksia, joista maagit ja velhojen neuvosto on valmis maksamaan sievoisen summia. Rikkauksien perässä olevat haudanryöstäjät joutuvat kuitenkin kamppailemaan nälkää, kylmyyttä, kirottuja ja elementaalien ja vuoristolaisten hyökkäyksiä. Siksi seikkailijan ura ei ole koin suosittu, mutta joka vuosi muutama rohkea sielu päättää suunnata Frostian lounaispuolelle kohtaloaan uhmaamaan.