Blood brothers || Blind Channel one shots

Niko ja Joel: Kiusattu

Tässä shotissa tosiaan Niko ja Joel on yläaste ikäsii.

[Niko]

Mä kävelen kohti koulua. Sataa vettä ja on melko kylmä. Vituttaa. Miksi loman piti loppua jo? Muutenkin kaikki vihaa mua. Mulla ei ole yhtään ystävää. Mä pääsen koulun pihalle ja näen kiusaajani ovien vieressä. Menen nurkan taakse piiloon. Räplään kännykkää kunnes kellot soivat ja pitää mennä sisään. Mä laahustan musiikin luokkaan. Pidän musiikista enemmän kuin mistään muusta. Harmi vain että kiusaajat ovat samalla kurssilla. Mä menen istumaan luokan perälle. Pian opettaja tuli sisään. "Noniin tänään olisi siis tarkoitus esittää ne teidän esitelmät jostain bändistä" opettaja sanoi. Voi vittu onko pakko. Olin tehnyt omani Linkin parkista koska se on lempi bändini. Mutta en mä halua sitä koko luokan edessä esittää koska mulle varmasti vittuillaan siitä. Kuuntelin muiden esityksiä hajamielisenä. "Niko, nyt on sun vuoro" opettaja sanoi. Voi paska. Otin kuitenkin paperini ja lähdin kävelemään kohti luokan etuosaa. Mun kädet tärisee. Asetun luokan eteen ja katsoin kaikkia. Mä nielaisin ja aloitin. "Mä tein mun esitelmän Linkin parkista ja...se on mun lempi bändi ja sen laulaja on Chester Bennington.." mä vaan puhun ja yritän olla kiinnittämättä huomiota mun kiusaajiin. "Linkin park ei sovi tommosille vauvoille" yksi heistä huusi. "Hei antaa Nikon nyt esittää rauhassa" opettaja sanoi. Mutta huutelu vain jatkui. Lopulta mulla meni lopullisesti hermot. Mä paiskasin paperit lattialle, hain mun repun ja juoksin ulos luokasta. Opettaja huusi mun perään mutta mua ei kiinnosta vittuakaan. Ahdisti ihan saatanasti ja oli pakko päästä pois sieltä. Mä menin vessaan ja lukittauduin sinne. Mä valuin ovea pitkin lattialle ja purskahdin itkuun. Mitä vittua mä oon tehny että mä ansaitsen tän paskan? Tosi säälittävää itkeä mutta en mä voi sille mitään. Mä tärisin ja itkin vessan lattialla varmaan vartin kunnes mä päätin että mun on pakko koota itseni. Otin vähän paperia ja kuivasin kyyneleet sekä niistin nenän. Ei se mitään auttanut. Mun naama oli ihan punainen ja turvoksissa. En mä voi tän näköisenä mennä mihinkään. Mutta kai se on pakko. Mä avasin vessan oven ja katsoin ettei kukaan näe. Sitten mä hiivin sen luokan eteen missä mun seuraava tunti olisi. Onneksi mun kiusaajat ei ole tällä tunnilla. Välitunti loppui ja opettaja tuli avaamaan oven. Mä pujahdin luokkaan. Harmi että täällä meillä on istumajärjestys joten mun oli pakko istua luokan keskivaiheilla eikä perällä. Mä  laitoin hupun päähän ja yritin peittää mun itkuisen naaman mutta totta helvetissä opettaja huomasi. Se tuli mun luo. "Niko onks sulla kaikki hyvin?" käänsin katseeni pois ja yritän niellä kyyneleet. "Mä oon iha ok.." sanon mutta ääneni särkyi. "Hei tuus tohon ulkopuolelle hetkeks" opettaja pyysi. Mä menin luokan ulkopuolelle ja opettaja antoi muille tehtäväksi lukea sen päivän kappale sillä aikaa kun se puhuisi mun kanssa. Sitten se tuli mun luo ja sulki luokan oven. Mä istuin penkillä ja näpräsin hupparin narua. Mä yritin kaikin voimin pitää itkun sisällä. "Onks sulla täällä koulussa tai kotona jotain ongelmia? Kovin moni oppilas ei tuu tunneille itkien" opettaja kysyy. Mä tiedän että mun pitää kertoa mutta en mä halua. Mitä jos mun kiusaajat saa tietää ja sitten ne pieksee mut kantelemisesta? Mä olin vaan hiljaa ja pyyhin kyyneleitä. "Ihan rauhassa Niko. Ja kyllä sä voit ja sun pitää kertoo jos täällä koulussa tai kotona tapahtuu jotain mihin pitäisi puuttua" opettaja sanoi. Siinä vaiheessa mä en enää pystynyt pidättelemään sitä. Kyyneleet rupesivat valumaan vuolaasti ja mä painoin pään ja itkin vaikka se kuinka noloa olikin. "Mä..mua ki-kiusataan ja mua ahistaa tu-tulla kouluu sen takia" mä sanoin. Vihdoin mä sain sen ulos suustani. "Ketkä sua kiusaa?" opettaja kysyy. "Yhet rinnakkaisluokan pojat" mä sanoin ja pyyhin kyyneleitä. "Hyvä kun kerroit. Tehdään nyt niin että mä tuon sulle sun kirjan tähän ja luet kappaleen 5 ja mä annan sulle myös tehtävät. Tuut sitte takasin luokkaan kun siltä tuntuu" opettaja sanoi. Mä nyökkäsin. Opettaja toi mun kirjan, vihkon ja penaalin sekä vähän paperia jotta mä saisin taas pyyhittyä naamani. Mä olin koko lopputunnin käytävässä. Ei tehnyt mieli mennä luokkaan. Tunnin loputtua mä hain mun repun ja lähdin. Mun teki mieli mennä vaan kotiin vaikka mulla on vielä matikkaa. Mä kuitenkin tiesin että äiti suuttuu jos mä lintsaan vielä kerrankin joten pakko kai mennä tunnille. Mä olin menossa portaita ylimpään kerrokseen kun mä kuulin mun takaa tutun äänen. "Pois tieltä vitun rääpäle!". Ja seuraavaksi mä tunnen kuinka joku kiskaisi mua hupusta. Mä kaaduin maahan ja löin mun pään kovaan kivilattiaan. Onneksi mä olin vasta ekalla portaalla joten pudotus ei ollut korkea mutta kyllä mä silti sain aikamoisen iskun päähän. Mä yritin sinnitellä tajuissani ja päästä ylös. Päässä pyörii helvetisti ja sattui pään lisäksi käteen ja selkään. Silloin kuulin tuntemattoman äänen. "Hei, ooks kunnossa?!" se joku kysyi. Mä kuulin askelia. Joku kyykistyi mun viereen. Mä näin melko pitkän pojan jolla oli vaaleanruskeat hiukset ja siniset silmät. Mä en saanut sanottua mitään. Musta tuntuu että mä pyörryn ihan pian. "Hei! Pysy hereillä jooko!" poika sanoi ja ravisti mua olkapäästä. Mun silmät alkoivat painua kiinni. Pian kaikki pimeni.