15-vuotiaalla Isabelilla on edessä rippikoulu. Hän ei todellakaan haluaisi mennä sinne kuuntelemaan papin jaaritteluja. Onneksi tällä on paras ystävänsä mukana. Äidinsä sanojen mukaisesti, tästä tulee ikimuistoinen kokemus. Tunteet, draama ja ihastu...
Kello on 13.20 ja vika tunti eli bilsaa oli alkamassa, mutta päätimme skipata sen tunnin ja lähteä shoppailemaan meille tälle illalle mekkoa. Menimme bussilla keskustaan mekkoliikkeeseen. Katselimme erillaisia vaihtoehtoja ja kaikki olivat niin kauniita. Mutta useimmat olivat liian överejä kotibileitä varten.
Tämä oli oikeasti vaikeaa, sillä minä ja Wilma emme koskaan ole olleet missään bileissä. No ei ihme, olemme 15v mutta jotenkin tuntuu et kaikki meijän ikäiset ovat joka viikonloppu jossain.
Minä ja Wilma tykkäämme vain juoda kahdestaan aina välillä jos saamme juomat käsiimme.
Nyt tilanne oli kuitenkin toisin. Mitä tapahtuu jos minä ja Wilma olemme kännissä ihmisten seurassa. Olemme aina aivan hulluja ja nauramme kaikelle. Voi ei. Antonkin näkee minut sitten humalassa.
Päätin vain olla juomatta niin paljoa.
Pian näen kaksi mekkoa vierekkäin jotka näyttävät upeilta mutta simppeleiltä.
"Hei Wilmu, tuu tänne!"
"Isbe noi on täydelliset. Ei kovin kalliitkaan."
Edessämme oli siis kaksi samanlaista mekkoa, mutta toinen oli musta ja toinen punainen.
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
Menimme kokeilemaan mekkoja ja ne istuivat täydellisesti. Vilmu otti punaisen mekon ja minä mustan. Otimme pari kuvaa jonka jälkeen menimme kassalle ostamaan mekot.
Eka liike jossa kävimme, ja löysimme jo mekot. Päivää oli vielä paljon jäljellä joten päätimme mennä kahville. Tilasimme kahvit ja istuimme ikkunapöytään.
Rupattelimme kaikkea ja mietittiin mitä bileissä voisi tapahtua.
**** Illemmalla kello oli yhdeksän. Antonio tulisi tunnin päästä hakemaan minua, joten piti alkaa laittautumaan. Kävin nopeasti suihkussa, meikkasin hieman enemmän kuin normaalisti, suoristin lainehtivat hiukseni ja puin mekon päälle.
Kello näytti 21.50 ja pakkasin vielä pientä valkoista käsilaukkuani. Laitoin sinne avaimet, hieman käteistä varalta, huultenrajaus kynän ja puhelin tulisi sinne pian.
Oliver ja Matias olivat onneksi juuri lähteneet kuulemma kavereilleen joten ei ollut huolta että he näkisivät minut. Laitoin heille viestin että menen Wilman luokse elokuvailtaan.
Puin valkoiset tennarit jalkaan. Vittu ulkona satoi. Hiukseni eivät näköjään koko iltaa suorat sitten ollut. Odottelin eteisessä ja vilkuilin ikkunasta ulos. Pian näin mopoauton kaartavan pihaan. Okei hyvä ettei tullut mopolla tuolla sateessa.
Hän juoksi sateenvarjo pään päällään ovelle ja koputti siihen. Odotin hetken avaamista jotta ei vaikuttaisi että odottaisin jo ovella.
Avasin oven ja hän astui sisään. Hän laittoi sateenvarjon sivuun ja katsoi minua päästä varpaisiin. Antonion söpö hymy ilmestyi naamalleen ja hän ei sanonut mitään.
