You draw stars, around my scars

Et sä voi joka kerta

Järjestelen tavaroitani paikoilleen ja sisustan muutenkin huonettani. Toivottavasti tästä tulee hieno, toisinkuin viime huoneestani. Mä rikoin kaikki paikat, huonekaluja myöten ahdistuksen takia. Ahdistus valtasi minut, kun siskoni lähti. Se ahdistus lähti käsistä.

Laitan tällä hetkellä eri bändien julisteita seinilleni Ja kaappeihin. Julisteita on ainakin Uniklubista, The Beatlesista, Blind Channelista, KISSista, Scorpionsista, HIMistä, Queenistä, Apulannasta ja kaikista muista vitun hyvistä bändeistä. Noiden bändien ja muiden artistien musa on pelastanut mut monta kertaa. Pahemmastakin kolkasta.

On mennyt kolme tuntia ja olen saanu koko huoneeni kasaan. Ihan vitun nopeasti! Saan aina ajatukseni muualle, kun sisustan. Sama tapahtuu basson soiton, Spotifyn ja laulamisen kanssa. Kun teen noita juttuja tuntuu, että maailman kaikki paskeus hetkeksi aikaa katoaisi.

"Roosa tuuks syömään?" Äitini huutaa keittiöstä. Meinaan oksentaa koko ajatukselle. Mä en saa syödä, mä en voi enkä vittu pysty syödä, koska olen vitun läski. En vaan enää pysty syömään ilman paskaa omatuntoa. En pysty syömään paljokalorista ruokaa yhtään. En vastaa äidilleni 10 min, joten hän tulee näköjään huoneeni ovelle. "Roosa kulta, tule syömään. Edes yritä. Mä Tiiän et sul on vaikeet ajat mut sä pääset niist yli, mutta nyt sun pitää tulla syömään. Et ole syönyt paljoa mitään. "Mitä meillä on?" Kysyn varovasti. "Maustamatonta yogurttia ja marjoja." Äiti vastaa hymyillen. Siinä on kaloreita makuuni aivan liikaa, mutta pakko mun on kai yrittää, että en kuole, vaikka haluaisinkin.

Istahdimme äidin kanssa ruokapöytään. Otan yhden puol kauhallisen yogurttia kulhosta ja otan yhden kaikista pienimmän mansikan sen päälle. Otan yogurttia lusikan kärjelle ja alan kuljettamaan lusikkaa huulilleni. Epäröin siinä jonkun minuutin, mutta päätin laittaa lusikan suuhuni. Vetäisin lusikan pois ja nielaisin. Alkaa heti oksettamaan mutta pidän sen sisälläni. Puolen tunnin jälkeen olen saanut syötyä kipon tyhjäksi, mutta meinaan heti oksentaa sen ulos. Estän itseäni. En minä voi joka kerta syömisen jälkeen oksentaa. Vanhempani hurraavat minulle ja kehuvat minua. He saavat hymyn huulilleni.

————————

Sanoja 304
Täkin oli aika tylsä luku mut toivittavasti tykkäsitte<3 Muistakaa antaa ittenne syödä<3 Te ansaitsette sen<3