Etsin vielä noin 2 tuntia, se oli uuvuttavaa, mutta se myös kannatti. Toivoin, että seuraava paikka olisi valoisampi ja että siellä olisi ruokaa. Olin myös väsynyt uima-altaisiin, ja toivoin, että seuraava paikka olisi kuiva. Löysin portaat, ja valoa.
Aloin kiipeämään portaita. Siinä kesti todella kauan, ja se oli todealla väsyttävää. Vannoin, että jos portaiden lopussa ei ollut mitään, niin hyppäisin portaat alas. Kiipeämisen jälkeen löysin toisen uima-allas paikan. Tällä kertaa vesi oli taas lämmintä, ja oli valoisaa. Paikka oli myös kodikkaampi. Allas näytti joltakin radalta jota koristivat jättimäiset sienet. Laatat olivat myös isompia ja vaaleampia. Uima-altaassa oli myös pinkkejä uimarenkaita.
Lähdin menemään rataa, ja se tuntui rentouttavalta monien kilometrien kiipeämisen jälkeen. Se myöskin oli sen arvoista, koska radan jälkeen pääsin parempaan paikkaan.
YOU ARE READING
Unohdetut Muistot
Paranormal17-Vuotiaan Miken elämä muuttuu täysin kun hän saa tietää menneisyydestään ja kokee sen kauhuna. Ja jos joku kysyy niin kyllä, tämä on dreamcore/weirdcore tarina.