Ajatuksia runojen muodossa

Kuu

Ehkä joskus saisin kokee sen
Aidon suloisen rakkauden
Jos joku mut huolis
Ilman et sisältä kuolis
Jos kaikki vaan toimis
Onni mut syliinsä poimis
Oisin sillon niin onnellinen
Tämä toive on vaarallinen
Sillä tuskin enää uskallan
Sydämeni herkän avata
Kun koen kaiken niin vahvasti
Käy se sydämelle rankaksi
Minä puolitoista tuntia itkin
Koko seuraavan päivän itkuu pidätin
Niin pystynkö enää rakastuu
Kannattaako siihen kohtaan enää liukastuu
Ja vajota jonkun syliin
Unelmiini niin hyviin
Jos sitten mut taas pudotetaan
Jätettäis haavojani nuolemaan
Niin ei enhän mä kestäis
Sitä ett sydämeni taas palasiks revittäis
Voin olla onnellinen kai yksinkin
Voisin nyt aloittaa uuden alunkin
Elää nää vuodet ihanasti
Elämäni päähenkilö olla loistavasti
Mutta ei en mä oo aurinko
Oon kuu joka valoa heijastaa
Se ei oo paha kohtalo
Saan muilta ihanilta energiaa
Sillä mä loistan
Ilmapiirin pahan poistan
Kun joku on mulle elämäni valo
Ja sydämessä rakkauden on palo
Liian ujo mä auringoksi
Siksi mut on tehty rakastajaksi
Toivottavasti jonkun viel löydän
Ilman ett tuhoan sydämeni nöyrän