En voi uskoa, että se on ohi. Se kävi niin äkkiä. Lääkärit sanoivat, hän olisi vielä pelastettavissa. Hän on nyt poissa, kuollut. Istuin pikkuveljeni kanssa sairaalan penkillä, kello on 4,30. Heräsimme veljeni kanssa siihen kun äitimme huusi apua ja hän käski soittaa apua ja me soitimme. Ambulanssi tuli nopeasti ja ehdimme sairaalaan, mutta noin puolen tunnin päästä siitä hän kuoli. Molempien silmät ovat aivan punaiset ja veljeni itkee, sossut tulivat juttelemaan meille. He kyselivät meiltä onko meillä ketään lähisukulaisia ja ainoa lähisukulainen on isämme. Isä ja äiti erosivat, koska isä oli väkivaltainen vain minua kohtaan, mutta kukaan ei tiedä siitä. Joudumme muuttamaan hänen luokse, enkä pidä ideasta. Hän on väkivaltainen ja ei pidä seksuaalivähemmistöön kuuluvista henkilöistä, ja minä kuulun siihen. Olen homo ja äitini oli ainut joka tiesi siitä, koska minulla ei ikinä ollut kavereita joille kertoisin. Sossut kertoivat, että me lähdemme nyt hakemaan meidän kamat asunnosta ja suuntaamme isämme luokse.
Olimme kotona saimme molemmat valita muutamia tärkeimpiä vaatteita ja tavaroita. Sen jälkeen me lähdimmekin jo kohti isämme asuntoa, jonne en todellakaan halua. Matkaa olisi noin 15 kilometriä ja olin erittäin lähellä autosta ulos hyppäämistä, mutta en pystynyt, koska auton ovet ovat lukossa enkä saa niitä auki.
Me olemme isämme asunnon ovella, en halua sinne, enkä vain pysty, mutta on pakko... Sossut koputtavat ovea ja isäni tulee kerrankin selvinpäin avaamaan sen. Harmi. "Mitäs hemmettiä keitä te olette, ja miksi Leo ja Carlos on teidän kanssa" isämme kysyy. "Olemme sossuja ja täällä olemme siksi, koska teidän ex vaimonne on kuollut äkillisesti syöpään, jonka takia teidän täytyy ottaa heidät luoksenne asumaan" toinen sossuista sanoo. "Ai miksiköhän minulle ei ole kerrottu aikaisemmin tästä" isä sanoo. Isä on raivostumisen partaalla sen kuulee hänen äänestään. "Sitä en osaa sanoa, mutta lapsillanne on kaikki tärkeimmät tavarat ja vaatteet, joten teidän ei tarvitse ostaa melkein mitää" toinen sossu sanoo. "Jaa jaa no lapset tulkaapa sisään niin jutellaan" isä sanoo tälläkertaa rauhallisemmin. "No hyvä, että voitte ottaa lapsenne ja otan osaa" sossu sanoo. "Kiitos ja hyvää päivän jatkoa" isä sanoo ja esittää kilttiä. "Samoin teille kaikille" sossut sanoo.
Ovi paiskahtaa kiinni ja isä passittaa meidät vanhoihin huoneisiimme. Ensin isä menee juttelemaan veljelleni, varmaan äidistä. Sitten isä tulee "juttelemaan" minulle eli lyömään ja pahoinpitelemään minua. "Miten jaksat kersa" isä kysyy. "Miksi se sua kiinnostaa, et oo ollu meidän elämässä 5 vuoteen" vittuilen hänelle. "Ei se minua kiinnostakkaan, leikin vain kilttiä" isä virnistää ilkikurisesti jonka jälkeen lyö minua suoraan nyrkillä mahaan. Tipahdan lattialle sängyltäni, kivun takia. Isä vielä potkaisee minua mahaan. "Aloitat huomenna lukion tuossa ihan lähellä, älä myöhästy" isä sanoo, potkaisee vielä kerran minua mahaan ja lähtee huoneestani.
Kipu on kaamea, mutta minua ahdistaa joten kaivan laukustani terävän keittiö veitsen. Vedän ranteeseeni viillon viillon perään ja se tuntuu hyvältä. Viillot ovat syviä ja ne vuotavat paljon, mutta en lopeta. Vedän vielä useamman viillon jonka jälkeen otan laukustani desinfiointiaineen ja sideharson. Desinfioin viillot ja kieritän ympärille harson. Vaihdoin vaatteet ja lähdin nukkumaan.
-------------------------------------------------------
Kiitos jos jaksoit lukea ja toivon, että kiinnostus tähän tarinaan syttyy kunnolla.
Sanoja on 492
ВЫ ЧИТАЕТЕ
Vain sinun - homotarina
Любовные романыLukiota käyvä Leo joutuu vaihtamaan lukiota ja muuttamaan isäsnsä luo, kun hänen äitinsä kuolee äkillisesti syöpään. Leo on alunperin muuttanut äitinsä luo, koska hän sai itse sen päättää kun hänen vanhemmat erosivat ja Leon isä on juoppo ja väkival...