maailmankaikkeus katseessasi (runokokoelma)

peilikuva

kitara kädessä hän katsoo mun suuntaan
omistaa mulle laulun tai kaksi
rauhoitun, jään tähän vielä täksi illaksi

ehkä mulla on vielä aikaa
maailma ei ole kaksikymppisenä mun hyppysissä
elämä jatkuu, samoin tämä ilta
hengitys vielä joskus tasaantuu

ei haittaa vaikkei olisi löytänyt suuntaa
voit löytää kotiin vaikka eksyisitkin välillä vasemmalle
mikään ei pidättele sua, paitsi sun oma peilikuva