Sade ropisee ikkunan pintaa vasten.
Pienet purot kiertävät innokkaina
kivenmurikoita ja puiston nurkkia.
Vesi valuu
rinnettä pitkin.
Lewis istui ikkunalaudalla ja kiersi yökaapunsa tiukemmin ympärilleen. Hän nojasi polviinsa ja ikkunaa vasten ja katseli ulos ripsiensä välistä. Lewis tunsi koskevansa sadetta. Hän tunsi sen kylmän käden lämpöä hohkaavaa ihoansa vasten ja yökaavun puuvillaisen kankaan täyttyvän vedellä. Hän tunsi, kun kaapu ottaisi veden muodon ja hänen kastuneet hiuksensa peittäisivät hänen silmänsä. Lewis nojasi takaraivoaan seinään ja sulki silmänsä. Hän haukotteli äänettömästi, ilmeettömästi, mutta ei siksi, ettei häiritsisi muita, vaan siksi, että häntä väsytti niin paljon.
Lewis laskeutui alas ikkunalaudalta ja tunsi ihonsa karvojen nousevan pystyyn, kun jäänviileän lattian tylppä kalseus nousi ylös pitkin hänen kehoaan ja jäähdytti hänen keuhkonsa. Lewis nojasi taaksepäin istuutuakseen sängylle ja pyöritti itsensä vällyjen ja niiden pehmon väliin. Hän haistoi pellavan ja villan ja hän haistoi sen niityn, jolla lampaat viihtyivät ja hän haistoi ne kedon kukat, joita niityn ympäristössä kasvoi ja jotka koristivat heinää korein, auringonhohdon hehkuttamin värein.
Aurinko ei ollut vielä noussut, kun Lewis kuuli ovessaan koputuksen. Hän kohottautui seisomaan, hitaasti, ja kietoi ympärilleen likaisenkeltaisen sisätakin, sillä vaikka oli kevät, oli vasta alkukevät, ja linnan kiviset sisälmykset kylmettivät kehon. Lewis avasi oven ja piti katseensa palvelusneidon silmissä, jotka eivät katsoneet häntä takaisin.
"Aamupala on valmis. Prinssi vaati, että saat nukkua pitkään, joten suurin osa töistäsi sijoittuu tähän iltaan. Kun olet syönyt, voit kysellä minua kammion puoleisen käytävän työhuoneesta. Olen Margareta." Margareta niiasi ja hän hymyili ja hän katosi käytävään. Lewis poimi maasta hänen jättämänsä kirjeen, ja kuljetti sormeaan sen vahasinetin pinnalla, ja haistoi sen paperin tuoksua, jota harvoin koki. Lewis sulki oven perässään kun käveli takaisin huoneeseensa, joka oli tavallisen palvelusneidon omistamaa hienompi, istui sängylle ja särki vahasinetin.
ČTEŠ
Lakritsa
Historická literatura"Prinssissä oli jotain eläimellistä - kyyhkyn kauneus, kissan venyvyys, ketun viekkaus ja yleinen epävarmuus siitä, mitä hän tekisi seuraavaksi." Lewis, nuori puuseppäkokelas, ja paras ystävänsä prinssi Alfons ovat tunteneet lapsista saakka. Kun vo...
