Vielä yksi askel kohti luottamusta

2. UUSI ALKU?

Herään aamulla ennen herätystä. En ole nukkunut paljon ollenkaan.
Tänään ei oikeastaan edes haittaa niin paljoa, koska on ensimmäinen koulupäivä eli tutustumispäivä. Silloin koulupäivä on lyhyt niinkuin tänäänkin. Koulu alkaa 9.00 ja loppuu 13.00.

Haukottelen ja hieron silmiä. Sitten katson kelloa ja se on vasta 5.30. Alan katsoa hetken aikaa puhelinta. Lopulta en jaksa enää ja nousen sängystä.

Menen ensiksi vessaan ja pesen hampaat. Seuraavaksi avaan sotkunutturani, jolla olen yön nukkunut. Siitä sojottaa joka suuntaan ruskeita hiuksiani ja se on muutenkin aivan löysä. Harjaan hiukset.

Alan meikata. Ennen en meikannut ollenkaan, mutta nykyään olen nii epävarma, joten on pakko. Laitan meikkivoidetta, peitevoidetta, poskipunaa, hieman varjostuksia, puuteria, setting spraytä ja taivutan ripset sitten laitan ripsaria.

Huokaisen ja katson hiuksiani peilistä. Minulla on aina ollut ihanat laineet hiuksissa, mutta olen niistäkin nykyää epävarma niinkuin kaikesta. Päätän suoristaa ne vaikka olen aina ollut sitä mieltä, että ne näyttää tosi tylsiltä mulla.

Kello onkin jo 7.00 ja alan miettiä vaatteita. Päädyn vain perus hieman leveisiin vaalean sinisiin farkkuihin ja harmaaseen huppariin. Laitan vielä hopeiset korvikset ja käteen pari hopeista korua.

Menen keittiöön tekemään itselleni leipää aamupalaksi. Teen kaksi paahtoleipää, johon laitan voita, kinkkua ja juustoa. Otan vielä omenamehua. Syötyäni avaan puhelimen ja katson kelloa. Se onkin vasta 7.30. Päätän katsoa puhelinta tunnin ja sitten voisin lähteä.

Huudan Lukakselle. "Tuu jo meijän pitää lähtee!"
"Ei meillä oo mikään kiire viä." Luukas sanoo samalla, kun tulee eteiseen luokseni. Pyöräytän silmiäni ja vastaan kenkiä jalkaan vetäessä. "Etkö muista sun piti ehtii esitellä koulua mulle ja näyttää missä luokka on."

Saavumme koululle ja lähdössä meni aikaa sen verran, että Luukas kerkiää juuri ja juuri näyttämään missä luokkani sijaitsee. Avaan etuovet ja menemme sisälle. Koulu näyttää sisältä yllättävän isolta ja tilavalta. Olihan se suuri jo ulkoa, mutten silti olis uskonut sen olevan näinkin iso sisältä.

Luukas jättää mut luokkani eteen ja lähtee melkein juoksien oman luokan luokse. Hengitän hitaasti sisään ja sitten ulos. Menen varovasti luokkaan ja siellä ovat jo kaikki.
Opettaja huomaa tuloni ja tulee tervehtimään iloisesti. "Oi mukava kun olet löytänyt perille. Kävimme jo esittely kierroksen, mutta sano vaikka nimesi edessä ja joku juttu itsestäsi." "Ainiin ja nimeni on Sirkka."
Astun pari askelta eteenpäin ja opettaja hymyilee kannustavasti minulle.

Tämä tästä vielä puuttuikin, että joudun heti puhumaan edessä kaikille. Kerään rohkeuteni ja yritän kuulostaa mahdollisimman rennolta. "Moi. Olen Livia ja tota olin kotiopetuksessa ysiluokan." Hymyilen aivan pienesti vielä loppuun. Opettaja sanoo pirteästi. "Voit mennä tuonne Veeran luokse istumaan." Hän osoittaa takapulpetissa olevaa tyttöä, jonka vieressä on tyhjä paikka. Nyökkään vain ja kävelen sinne päin.

Tervehdittiin toisiamme vain ja sitten jatkoimme tunnin kuuntelua.

Tunnin loputtua kaikki lähtevät kiireellä pois luokasta, mutta juuri kun olen lähtemässä opettaja Sirkka tulee luokseni. "Ajattelin, että Veera voisi näyttää sinulle hieman paikkoja, jos vain hänelle sopii?" Sirkka osoittaa kysymyksensä Veeralle. Hän nyökkää vain pienesti opettajalle.
"No niin hyvä sitten. Teillä vissiinkin alkaa seuraava tunti aivan pian. Käväisen itse open huoneessa ja samalla sanon sen aineen opettajalle, ettette tule ainakaan alku tunnista mukaan." Nyt nyökkään yhtä aikaa Veeran kanssa.

Lähdemme käytävälle ja hän esittelee paikkoja ja luokkia. "Luojan kiitos muuten pelastit mut matikan tunnilta. Siinä on ihan kauhee ope kaiken lisäksi. Mitä sulla olis ollu?" Veera kysyy.
"Öö mullaki on kai matikkaa. Kävin hakemassa lukujärjestykseni rehtorilta ennen kuin tulin." Miks mä ees sanoin sen se oli päivän selvä asia. Huokaisen mielessä.